Mitä yritysten pitää tietää luontokadosta?

Mistä on kyse, kun puhumme biodiversiteetistä, ja miksi puhumme siitä juuri nyt?

Kaikki liiketoiminta planeetallamme pohjautuu luonnon monimuotoisuuteen. Tiedämme, että ilman luontoa ei ole olemassa meitä ihmisiä eikä näin ollen myöskään liiketoimintaa. Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n arvion mukaan liiketoiminta on jopa arveltua riippuvaisempaa luonnosta: yli 50 prosenttia maapallon BKT:sta (eli noin 44 biljoonaa dollaria maapallon BKT:sta) on kohtalaisesti tai vahvasti sidoksissa luonnon monimuotoisuuteen.¹ On esimerkiksi arvioitu, että maapallon keskilämpötilan nouseminen + 2 asteeseen aiheuttaa trooppisten koralliriuttojen katoamisen, jolloin puoli miljardia ihmistä voi menettää toimeentulonsa.² Pölyttäjien arvon taas on arvioitu olevan jopa 235–577 miljardia dollaria vuodessa.² 

Tällä hetkellä tuhoamme kuitenkin luontoa ennennäkemättömällä tavalla, 100 – 1 000 kertaa nopeammin kuin ennen ihmisen aikaa.² Tällä vauhdilla 38–46 prosenttia luonnon monimuotoisuudesta on hävitetty vuoteen 2050 mennessä.² Meneillään on laajin sukupuuttokuolema dinosaurusten katoamisen jälkeen.² Tuhoamme yritysten liiketoimintamahdollisuuksia sahaamalla oksaa, jolla istumme. Emmekä tuhoa ainoastaan liiketoimintaamme vaan omaa elinympäristöämme. 

Luonnon monimuotoisuus ja sen heikkeneminen eli luontokato ovat siis hyvin perustellusti nousseet vauhdilla yhdeksi vastuullisuuden kärkiteemaksi ilmastokriisin rinnalle. World Economic Forumin vuosittain listaamien kymmenen merkittävimmän riskin kärkikolmikko koostuu luontoon ja ympäristöön liittyvistä riskeistä: ilmastotoimien epäonnistuminen, äärisääolosuhteet ja biodiversiteetin tuhoutuminen.³ Samalla paine sidosryhmien suunnalta kasvaa: asiakkaat, sijoittajat ja omistajat vaativat toimia, ja kilpailijat ovat ehkä jo ryhtyneet näihin toimiin. Yritykset eivät voi enää sivuuttaa luontokatoa liiketoiminnassaan. Hyvä uutinen on, että sidosryhmät eivät ainoastaan painosta organisaatioita vaan myös tukevat toimialoja tässä systeemitason muutoksessa muun muassa lainsäädännön, talouden, arvojen ja teknologian kehityksen myötä.

Mistä minun yritykseni kannattaisi aloittaa luontotyö?

Biodiversiteettiteeman parissa työskentelyyn voi hyvin soveltaa vastuullisuusohjelman laatimisen askelmerkkejä, jotka löytyvät ilmaiseksi ladattavasta Yritysvastuun ABC -oppaastamme. 

Työstäminen alkaa ambitiotason määrittämisellä: Mihin me yrityksenä haluamme päästä? Riittääkö meille se, että täytämme lakisääteiset vaatimukset, vai haluammeko kenties nauttia edelläkävijän roolista tai ehkä jopa toimia toimialan suunnannäyttäjinä?

Perehdy tarvittaessa aiheeseen kouluttautumalla tai konsultoimalla asiantuntijoita. Tietoa löytyy valtavasti! Tämän blogitekstin lopussa on lista hyvistä tiedonlähteistä.

Regulaatio biodiversiteettikysymysten ympärillä tiukentuu jatkuvasti. Lainmukaisuuden varmistamiseksi yritysten kannattaa alkaa jo nyt suunnitella, miten ennallistaa luontoa vähintään 30–50 prosenttia käyttämänsä pinta-alan verran. Tällöin luonnon monimuotoisuustavoitteet ja -toiminta ovat linjassa EU:n biodiversiteettistrategian sekä tutkijoiden suositusten kanssa. Myös Suomessa lainsäädäntö uudistuu: hallitus antoi 12. toukokuuta 2022 esityksen uudeksi Luonnonsuojelulaiksi (76/2022), jossa on säännös muun muassa vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaantiosta.⁴ Mikäli organisaationne haluaa toimia edelläkävijänä tai suunnannäyttäjänä, tutustu myös tieteeseen pohjautuvien luontotavoitteiden asettamiseen (Science-Based Targets for Nature).⁵ 

Seuraavaksi kannattaa lähteä rohkeasti kartoittamaan nykytilannetta. Faktojen pohjalta voidaan tehdä vaikuttavampia päätöksiä ja määrittää suuntaa. Mikäli resurssinne eivät juuri nyt riitä luontojalanjälkenne kattavaan selvittämiseen, voitte ensin pyrkiä selvittämään työpajojen ja asiantuntijoiden avulla, mitkä ovat omalle toiminnallenne relevantteja teemoja luontokatoon liittyen, ja päättää näin fokusalueet.  Luontojalanjäljen selvittämistä kannattaa alkaa harjoitella heti kun se on mahdollista. 

Muista, että kaiken ei tarvitse olla heti täydellistä. Jos yritys aloittaa työn luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi nyt, se voi vielä päästä mukaan lainsäädännön, teknologian ja arvojen muutoksen myötä syntyville uusille markkinoille, toimimaan suunnannäyttäjänä ja nauttimaan kilpailuedusta sekä tietysti hyötymään uusista innovaatioista. 

Kun fokusalueet ja mahdollisesti jopa luontojalanjälki ovat selvillä, on luontevaa asettaa selkeät päämäärät ja tavoitteet. ​​Tavoitteille tulee puolestaan asettaa konkreettiset mittarit, jotta edistymistä pystytään seuraamaan. Varmista, että tavoitteenne ovat tarpeeksi kunnianhimoisia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen osalta suurin osa organisaatioista tavoittelee jo hiilineutraaliutta, ja luontovaikutusten osalta yritysten tulisi vastaavasti vähintään pyrkiä minimoimaan negatiivisia vaikutuksiaan ja mielellään jopa tähdätä niin sanotusti nettopositiivisiksi. Nettopositiivinen toiminta tuottaa luonnolle, yhteiskunnalle ja taloudelle enemmän hyötyä kuin haittaa.  

Seuraavaksi onkin helppo ryhtyä pohtimaan vaikuttavia toimenpiteitä, joilla varmistetaan tavoitteisiin pääseminen. Toimenpiteiden jalkauttaminen osoittamalla avainhenkilöt ja aikataulu kullekin toimenpiteelle nostaa onnistumismahdollisuuksia. Näin biodiversiteettityö ei jää puheen tasolle vaan siirtyy tekemiseen. 

Ekologisen jalanjäljen pienentämisessä pätevät samat periaatteet kuin hiilijalanjäljen pienentämisessäkin: ensin tehdään mahdolliset vähennystoimenpiteet, ja jäljelle jäävä osuus, jota ei toistaiseksi voida pienentää, kompensoidaan. 

Viestimällä sidosryhmille tavoitteistanne ja toimenpiteistänne voitte inspiroida myös muita toimijoita heidän matkallaan kohti nettopositiivisuutta. Avoin ja läpinäkyvä viestintä ei ainoastaan lisää luottamusta vaan myös avaa mahdollisuuden oppia sidosryhmiltä sekä toisilta toimijoilta. Tässä asiassa meillä kaikilla on yhteinen tavoite: rikas, eläväinen ja monimuotoinen maapallo.

Mitä seuraavaksi?

Tarvitsemme systeemisen muutoksen elämän- ja liiketoimintatapoihimme. Keväälle 2022 Kiinan Kunginhamiin suunniteltu YK:n biodiversiteettisopimuksen toinen osapuolikokous COP15 siirrettiin koronapandemian takia neljännen kerran eteenpäin, ja se aiotaan nyt järjestää elo–syyskuun vaihteessa. Kokouksessa on tarkoitus päättää kansainvälisistä tavoitteista ja toimista luontokadon pysäyttämiseksi. 

Tutkijoiden mukaan merkittävän muutoksen tulee tapahtua seuraavien kymmenen vuoden aikana niin, että luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä.² Odotamme syksyn 2022 osapuolikokoukselta rohkeita ja kunnianhimoisia suuntaviivoja kohti nettopositiivisuutta. Emme voi siirtää toiminnassamme vaadittavia muutoksia eteenpäin. Luonto ei odota. 

Lopuksi yhteenveto siitä, mitä jokainen yritys voi tehdä jo saman tien.

Kuusi askelta luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi liiketoiminnassa: 

1. Päätä ambitiotaso ja viitekehykset: Päätä, riittääkö organisaatiollenne, että täytätte lainsäädännön asettamat vaatimukset, vai haluatteko olla edelläkävijöitä tai jopa toimialan suunnannäyttäjiä sitoutumalla esimerkiksi Science-Based Targets for Nature -aloitteeseen.
2. Kartoita nykytilanne: Selvitä lähtötilanne, pyri tunnistamaan oman liiketoimintanne riippuvuus luonnosta ja vaikutukset luontoon.
3. Määritä fokusalueet: Tunnista organisaatiollenne olennaisimmat biodiversiteettiteemat ja määritä, mihin osa-alueisiin teidän kannattaa keskittyä. 
4. Kirkasta tavoitteenne: Määrittele päämääränne ja tavoitteenne sekä mittarit, joilla seuraatte tavoitteiden edistymistä. 
5. Toimi ja seuraa: Laadi toimenpidelista sekä vastuuta ja aikatauluta varmistaaksesi tavoitteisiin pääsy. Muista periaate: vähennä ensin ja kompensoi loput.
6. Viesti: Kerro maailmalle. Jaa tietoa ja ole läpinäkyvä. Viesti sidosryhmillenne, mitä tavoittelette, mikä on tämänhetkinen tilanteenne ja mitä toimenpiteitä teette päästäksenne tavoitteisiinne. Avoin viestintä inspiroi ja auttaa myös muita polulla kohti nettopositiivisuutta.

Fenia Niemitz, vastuullisuusasiantuntija, Third Rock Finland Oy

Lue aiemmat blogimme aiheesta:

1. Third Rockin webinaari: YK:n biodiversiteettineuvottelut: Mitä yritysten pitää tietää luontokadosta?
2. Biodiversiteetin hallinta osaksi yritysten arvonluontia
3. Third Rockin webinaari: Yritykset eivät voi enää sivuuttaa luontokatoa liiketoiminnassaan 
4. Luonto on yritysten tärkein sidosryhmä 

Kannattaa lisäksi  tutustua ainakin seuraaviin teksteihin: 

• Dasguptan raportti: The Economics of Biodiversity
• IPBES (kansainvälinen luontopaneeli): Global Assessment Report on Biodiversity and Ecosystem Services ¹ 
• EU:n komissio: Luontoon vaikuttamisen opas – Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, luonnonsuojelu ja EU:n luontostrategia ² 
• World Economic Forum: Global Risk Report 2022 ³
• Ympäristöministeriö: Hallitus antoi esityksen uudeksi Luonnonsuojelulaiksi ⁴ 
• Science-Based Targets for Nature: https://sciencebasedtargetsnetwork.org/resources/ ⁵