Maapallon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää luonnon ekosysteemien kannalta. EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on, että Euroopan luonnon monimuotoisuus alkaa elpyä vuoteen 2030 mennessä. Maapalloa ravisuttava ilmastonmuutos, metsäpalot, ravinnon puute sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston katoaminen ovat todellisia uhkia, joita EU:n biodiversiteettistrategialla pyritään torjumaan. Yritysten ja organisaatioiden ympäristövastuu on tärkeässä roolissa niiden oman tulevaisuuden ja menestyksen sekä ennen kaikkea biodiversiteetin säilymisen kannalta.
Tämä artikkeli on kirjoitettu yhteistyössä Smoothlyn sisällöntuottajan kanssa.
Metsien suojelu keskeisessä roolissa
EU on päättänyt laajentaa nykyisiä Natura 2000 -alueita, ja tämän myötä vähintään kolmannes EU:n suojelualueista palautetaan luonnontilaisiksi, mukaan lukien kaikki jäljellä olevat EU:n iki- ja aarniometsät. Suomessa valtaosa tiukimmin suojelluista metsistä on luonnonsuojelu- ja erämaa-alueilla. Näiden alueiden osuus metsä- ja kitumaan kokonaispinta-alasta on noin 10 prosenttia eli 2,2 miljoonaa hehtaaria.
Metsien merkitys Suomelle on erittäin suuri, eritoten taloudellisesta näkökulmasta. Talousmetsät eivät kuitenkaan edesauta luonnontilan kokonaisvaltaista elpymistä vaan tekevät luonnosta köyhempää.
Vuoden 2018 uhanalaisuusarvioinnin mukaan uhanalaisten metsäluontotyyppien osuus oli Etelä-Suomessa 79 prosenttia. Tulos on selvästi suurempi kuin Pohjois-Suomessa, jossa osuus oli 56 prosenttia. Uhanalaistuminen on viime vuosikymmeninä lisääntyneen avohakkuun seurausta. Avohakuualueiden metsät ovat nuorentuneet ja niiden puusto on pitkälti yksipuolistunut, minkä seurauksena tuhansille lajeille elintärkeän lahopuun määrä on vähentynyt merkittävästi. Avohakkuut ovat haitallisia myös ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta, sillä avohakkuualueesta tulee hiilen lähde noin 15–30 vuodeksi, kun puolestaan metsäalueet sitovat hiiltä.
Metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi suojelualueiden on oltava riittävän laajoja ja luontotyyppien osalta ihanteellisia. Suojelemalla metsiä ja edistämällä niiden ekologisesti kestävää hoitoa voimme suojella biologista monimuotoisuutta ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia.
Pölyttäjien katoaminen on uhka kaikille
Suomessa tarhamehiläiset, kimalaiset ja monet muut pölyttäjät ovat elintärkeitä ruuantuotannon kannalta. Mitä monimuotoisempi hyönteisten elinympäristö on, sitä enemmän se tarjoaa ravintoa ja suojaa pölyttäjille. Pölyttäjien määrä on viime vuosikymmeninä laskenut jyrkästi, ja tämänhetkinen tilanne on koko maapallolla hälyttävä.
Pölyttäjien vähentyminen on muun muassa maankäytön, tehomaatalouden ja torjunta-aineiden käytön seurausta. Pölyttäjien määrän laskuun vaikuttavat myös ympäristön saastuminen, haitalliset vieraslajit, taudinaiheuttajat ja ilmastonmuutos.
Suomessa tekeillä oleva pölyttäjästrategia tukee tavoitetta useilla pölyttäjien vähenemistä estävillä toimenpiteillä. Nykytilannetta voidaan parantaa siirtymällä kohti ekologisesti kestävämpää maataloutta, lisäämällä hyönteisten elinympäristöjen kirjoa maatalousalueilla ja rajaamalla torjunta-aineiden käyttöä sekä kehittämällä uusia vaihtoehtoisia tuholaisten torjuntakeinoja.
Yritysten ympäristövastuutyö biodiversiteetin ennallistamisessa
Yhteys yritystoiminnan ja biodiversiteetin välillä on kiistaton. Taloudellinen toiminta kytkeytyy luonnon resursseihin, ja tasapainoinen luonnonympäristö ylläpitää kaikkea taloudellista toimintaa aina tuotteiden valmistuksesta aineettomiin palveluihin.
Ympäristövastuutyössä on selvitettävä liiketoiminnan yhteys biodiversiteettiin ja arvioitava sen vaikutuksia ja riippuvuuksia arvoketjussa. On ymmärrettävä, millä tavoin yritys voi soveltaa biodiversiteetin hallinnan perusteita, menetelmiä, tiedonkeruuta ja kehityspolkuja omassa toiminnassaan. Näin rakennetaan kykyä hahmottaa, mitkä ovat oleelliset riskit ja mahdollisuudet, joihin arvoketjussa voidaan vaikuttaa.
Biodiversiteettiä edistävät tavoitteet ja toimenpiteet ovat yritystoiminnan kannalta avainasemassa
Selkeät strategiat ja tavoitteet ovat luonnon monimuotoisuutta koskevan vastuullisuustyön peruspilareita, joita toteuttamalla ennallistetaan luonnon monimuotoisuutta kestävästi ja suunnitelmallisesti. On hyvä selvittää, kuinka biodiversiteetin hallinnan strategia liittyy yrityksen arvonluontiin. Biodiversiteettinäkökohtien tulisi olla osana päätöksentekoa, liiketoiminnan vastuullisuutta ja toimintaprosesseja. Kun relevantit laadulliset ja määrälliset mittarit on määritetty yhdessä aikataulutetun strategisen tiekartan kanssa, voidaan myöhemmin arvioida kehitystä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
Toimenpiteiden toteumaa ja tuloksia on seurattava tarkoin, sillä tulosten analysointi ja niiden pohjalta tehtyjen uusien biodiversiteettiä edistävien tavoitteiden laatiminen on avainasemassa biodiversiteetin hallinnan kannalta. Laadullisista ja määrällisistä mittareista saatua tietoa on koottava systemaattisesti ja sovellettava monipuolisesti, jotta voidaan parantaa vaikuttavuutta ja tuloksia.
On oleellista myös viestiä, kuinka asetetut tavoitteet biodiversiteetin hallinnassa ovat toteutuneet ja miten vastuullisuustyötä kehitetään ja jatketaan eteenpäin. Avoimella viestinnällä voidaan saada ympärillä olevat yritykset ja organisaatiotkin mukaan vastuullisuustyöhön. Tuloksista viestiminen on siis merkityksellistä.
Vastuu luonnosta kuuluu kaikille
Biodiversiteetin heikentyessä ihmisen elinmahdollisuudet pienenevät ja elinkustannukset nousevat. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on maata järisyttävä riski yrityksille ja ihmiskunnalle yleisesti. Kannustamme yrityksiä ottamaan luonnon monimuotoisuuden huomioon strategiassaan ja nostamaan sen omalle agendalleen viimeistään nyt. Jokaisella meistä on vastuu siitä, että turvaamme hyvän tulevaisuuden läheisillemme ja jälkipolvillemme.
Viivi Kohtanen, sisällöntuottaja
Smoothly Oy
