Helmikuun alussa julkaistu taloustieteen professorin Partha Dasguptan yhteenveto luonnon taloudellisista vaikutuksista kokoaa nykytiedon luonnon monimuotoisuudesta hienosti yhteen.
Mistä raportissa on kyse?
Ihmiskunta on täysin riippuvainen luonnosta. Luonto antaa meille ruoan, veden, hapen ja suojan, auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen sekä tarjoaa iloa ja lukuisia virkistysmahdollisuuksia. Ekosysteemipalveluiden ohella luonnolla on tietysti myös itseisarvonsa.
Luontokato on ilmastokriisin tavoin globaali haaste. Kyseessä on vakava instituutioiden ja markkinoiden epäonnistuminen. Luonnon lukuisia hyötyjä ei ole osattu hinnoitella ja mitata oikein. Luonnon hävittäminen on yhä monin paikoin ilmaista, ja hallitukset ympäri maailman jopa tukevat luontoa hävittäviä toimia arviolta 4–6 triljoonan Yhdysvaltain dollarin vuosivauhdilla.
Luonnonsuojelu ei ole vain menoeränä. Historiallisesti ”luontopääoman”, eli luonnon perustuotannon kuten yhteyttämisen, vuosituotto on ollut yli 19 prosenttia, kun taas taloudellisen pääoman tuotto on keskimäärin vain noin 5 prosenttia. Kuten Helsingin yliopiston apulaisprofessori Lassi Ahlvik totesi Twitterissä, ihmiskunta tavallaan nostaa tililtä, joka tuottaa 19 prosenttia ja sijoittaa sen 5 prosenttia tuottavalle tilille. Tästä on seurauksena se, että vuosien 1992 ja 2014 välillä, taloudellisen pääoman kaksinkertaistuessa, luontopääoma kutistui jopa 40 prosenttia per henkilö.
Mitä raportti tarkoittaa yrityksille?
Viimeistään nyt on selvää, että ilmasto- ja muiden vastuullisuustavoitteiden ohella yritysten pitää kiinnittää huomiota myös luontovaikutuksiinsa, luoda oma biodiversiteettistrategiansa ja asettaa tavoitteet luonnon monimuotoisuuden vahvistamiselle.
Taloudellisessa mielessä yritykset ovat muun ihmiskunnan tapaan riippuvaisia luonnosta. Luonnon ja sen monimuotoisuuden turvaaminen oman arvoketjun sisällä on yrityksille kannattava sijoitus, vaikka tämän työn vaikutukset eivät nykymittareilla olisikaan todennettavissa vielä seuraavassa osavuosikatsauksessa.
Ymmärrys luonnon merkityksestä kasvaa sidosryhmissä, ja lainsäädäntö kehittyy lähivuosina. Edelläkävijyys kannattaa niin maineen kuin regulaationkin puolesta. Biodiversiteetin merkitys vahvistuu muiden vastuullisuusnäkökohtien tapaan myös rahoitusalalla.
Mitä yrityksen pitäisi tehdä seuraavaksi?
Ihan aluksi on hyvä ymmärtää oman liiketoiminnan riippuvuus luonnosta ja sen vaikutukset luontoon. Näitä voivat olla esimerkiksi uuden toimitilan rakentamisesta seuraava maankäytön muokkaus tai särkikalan hyödyntämisestä seuraava ravinnekuorman kevennys. Vaikutukset voivat siis olla myös positiivisia, ja toimintatapoja muokkaamalla haitta voidaan kääntää hyödyksi.
Ymmärrys luo pohjan strategialle ja tavoitteiden asettamiselle. Oma vaikutus luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen tulisi minimoida ja positiivista kädenjälkeä kasvattaa. Hyvään strategiaan kuuluvat kunnianhimoiset tavoitteet, konkreettiset askeleet ja läpinäkyvät mittarit.
Arvokkaasta työstä on hyvä myös kertoa muille. Viestintä auttaa yritystä maineen rakentamisessa. Suurempi vaikutus koko arvoketjussa ja toimintaympäristössä voi kuitenkin olla sillä, että yritys pystyy omilla toimillaan kirittämään muita tässä planeetan kannalta elintärkeässä työssä.
Veikko Sajaniemi, vastuullisuusasiantuntija
Leo Stranius, toimitusjohtaja
Third Rock Finland Oy
Lue lisää:
–The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review
–Sitra: Uraauurtava talousraportti julki – tässä 10+1 asiaa, jotka siitä on hyvä tietää
