Yritysvastuumaailma ei tunnu tällä hetkellä muusta puhuvankaan kuin kestävyysraportointistandardeista. Lyhennehirviöt CSRD, ESRS, GRI ja EFRAG pulpahtelevat keskustelussa esiin tuon tuosta. Monella yritysvastuun ja kestävyysraportoinnin parissa työskentelevällä on kädet täynnä töitä sen selvittämisessä, miten tulevaan raportointilainsäädäntöön olisi vastattava ja miten oman yrityksen nykyisiä raportointiprosesseja tulisi muuttaa.
Monet suomalaiset yritykset joko harkitsevat laativansa tai jo laativat kestävyysraporttinsa GRI-ohjeiden mukaisesti. Mutta miten GRI-standardit ja ESRS-standardit sopivat yhteen? Pyrimme tässä blogissa vastaamaan yleisimpiin kysymyksiin GRI:n ja ESRS:n eroista ja yhteneväisyyksistä.
Mikä on ESRS?
Kestävyysraportin sisältö määritellään ESRS-standardeissa, jotka ovat osa CSRD-direktiiviä. CSRD-direktiivi korvaa nykyisen NFRD-direktiivin. CSRD:n tavoitteena on parantaa ei-taloudellisten tietojen raportointia, sillä raportoinnin taso ei ole ollut EU-komission mielestä tarpeeksi korkea. [1]
CSRD (ja sen myötä myös ESRS) koskee yrityksiä, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kolmesta kriteeristä:
- Yli 250 työntekijää
- Yli 40 miljoonan euron liikevaihto
- Yli 20 miljoonan euron tase.
Milloin ESRS-standardien mukaan on alettava raportoida?
Se, milloin yritysten on alettava raportoida ESRS-standardien mukaisesti, riippuu yrityksen luonteesta ja koosta.
- Raportti julkaistava 2025 vuoden 2024 tiedoilla: yritykset, joita nykyinen NFRD-direktiivi koskee
- Raportti julkaistava 2026 vuoden 2025 tiedoilla: suuret yritykset, joita NFRD-direktiivi ei tällä hetkellä koske
- Raportti julkaistava 2027 vuoden 2026 tiedoilla: listatut pk-yritykset sekä tietynlaiset luotto- ja vakuutusyhtiöt.
Yrityksemme on tähän asti käyttänyt kestävyysraportoinnissa GRI-standardia – mitä nyt?
Ei hätää! GRI ja EFRAG (taho, joka kehittää ESRS-standardeja) tekevät yhteistyötä, jotta raportointistandardit toimisivat mahdollisimman hyvin yhteen. ESRS-standardien lopullinen sisältö on vielä epävarmaa; ensimmäinen kommenttikierros sulkeutui elokuussa 2022, ja lopulliset standardit julkistetaan kesällä 2023. Koska ESRS:n lopullinen sisältö on vielä tuntematon, tässä vaiheessa on turvallisinta jatkaa GRI:n käyttöä. GRI:ssä ja ESRS:ssä toistuvat samat teemat, ja hyvät datankeruu- ja -hallintaprosessit tukevat molempien standardien mukaista raportointia. GRI on todennut, että monet ESRS-luonnoksen raportointivaatimukset ovat kokonaan tai osittain samat kuin GRI:llä. Siirtyminen ESRS-standardeihin luonnistunee siis suhteellisen helposti, jos yritys käyttää jo GRI-standardeja.
Organisaationi ei ole ennen raportoinut kestävyydestä minkään standardien mukaan. Mistä kannattaa aloittaa?
Jotta ESRS-standardien vaatimukset eivät tule yllätyksenä, nyt on hyvä aika aloittaa valmistautuminen ja harjoitella standardin mukaan raportointia. GRI on hyvä ponnistuslauta ESRS-raportointiin, sillä GRI:n mukainen raportointi auttaa luomaan yrityksen sisälle prosessia kestävyysdatan keräämistä varten. Lisäksi raportoitavat teemat ovat yleisellä tasolla kohtuullisen samanlaisia. Asiantuntijamme Henni Savolainen avaa tätä aihetta blogissaan Työn alla ensimmäinen kestävyysraportti – mistä lähteä liikkeelle?
Mitä samaa GRI:ssä ja ESRS:ssä on?
GRI:ssä ja ESRS:ssä on paljon samaa (ainakin ESRS:n ensimmäisen luonnoksen perusteella); aiheet ja teemat ovat pitkälti samankaltaisia, eikä ESRS vaadi raportoimaan merkittävästi erilaisia asioita kuin GRI. Hyvän olennaisuusanalyysin tärkeyttä painotetaan molemmissa standardeissa, vaikka sen suhde raportointiin onkin standardeissa hieman erilainen.
Miten GRI-standardit eroavat ESRS:stä?
Vaikka GRI:n käyttö antaa hyvän lähtötason ESRS:ään, näillä kahdella standardilla on myös eroavaisuuksia. Merkittävimmät erot raportoivalle organisaatiolle ovat ensimmäisen ESRS-luonnoksen perusteella lähestymistavoissa ja raportointifilosofiassa, eivät niinkään yksityiskohtaisissa indikaattoreissa. Yleisesti ottaen ESRS on GRI:tä yksityiskohtaisempi ja vaativampi; monet niistä tiedoista, joiden raportointi on GRI:ssä vapaaehtoista, ovat pakollisia ESRS:ssä.
Alla kuvauksia suurimmista eroista GRI:n ja ESRS:n ensimmäisen luonnoksen välillä.
Olennaisuus (Materiality)
ESRS:ssä oletetaan, että kaikki raportoitavat indikaattorit (disclosure requirements) ovat raportoivalle yritykselle olennaisia, ellei yritys toisin perustele. Tätä periaatetta kutsutaan yleisesti olennaisuuskriteeriksi. Tämä koskee sekä sektoririippumattomia (sector-agnostic) että sektorikohtaisia (sector-specific) standardeja. GRI:ssä tämä oletus koskee vain sektorikohtaisia standardeja, ei teemakohtaisia (topic-specific) standardeja.
ESRS:n mukaan tehdyssä olennaisuusanalyysissä analyysi tehdään kaikilla tasoilla (teemat, yksittäiset vaikutukset, indikaattorit), kun taas GRI:ssä analyysiä suositellaan tehtävän teematasolla (esimerkiksi ilmastonmuutos, työterveys ja -turvallisuus).
ESRS:ssä olennaisuusfilosofiana on kaksoisolennaisuus (double materiality). Tällä tarkoitetaan sitä, että otetaan huomioon sekä yrityksen vaikutukset yhteiskuntaan että yhteiskunnan vaikutukset yritykseen. GRI:n olennaisuusfilosofia keskittyy vain olennaisiin vaikutuksiin (impact materiality) eli yrityksen vaikutuksiin yhteiskuntaan.
Sidosryhmät
Ensimmäisen ESRS-standardiluonnoksen sosiaalisen vastuun osiossa on oma osionsa jokaiselle (merkittäväksi todetulle) sidosryhmälle. Nämä sidosryhmät ovat (i) oma henkilöstö, (ii) arvoketjun henkilöstö, (iii) yhteisöt sekä (iv) kuluttajat ja loppukäyttäjät. Näiden osioiden alla raportoidaan indikaattoripohjaisesti eri asioista. GRI on puolestaan rakennettu teemat edellä, eli yhden teeman alla voidaan raportoida monesta eri sidosryhmästä. GRI esimerkiksi vaatii pakollisissa, olennaisuuskriteeristä riippumattomissa indikaattoreissaan, että yritys raportoi sidosryhmätyöstä. Tämä raportointivaatimus kattaa kaikki yrityksen sidosryhmät. ESRS:ssä olennaisuuskriteeri pätee myös sidosryhmiin: mikäli tietty teema ei yrityksen mielestä ole olennainen, siitä ei tarvitse raportoida.
Formaatti ja koneluettavuus
ESRS:n mukaan kestävyystiedot raportoidaan hallituksen toimintakertomuksessa, ja datan tulee olla myös koneluettavassa formaatissa.
GRI ei vaadi yrityksiä raportoimaan tietyssä formaatissa, tietojen ei tarvitse olla suoraan raportissa, eikä koneluettavuutta vaadita. GRI:n mukaan raportoidessaan yritys voi lisätä jonkin vaaditun indikaattorin tiedot esimerkiksi verkkosivuilleen ja linkata tiedon sieltä kestävyysraporttiin.
Datan raportoimatta jättäminen
GRI:n mukaan yritys voi jättää jonkin olennaisen tiedon raportoimatta neljästä syystä: (1) soveltumattomuus, (2) laki kieltää tiedon jakamisen, (3) tiedon luottamuksellisuus tai (4) tietoa ei ole saatavilla tai tieto on epätäydellistä. ESRS:ssä tiedon voi jättää jakamatta vain, jos sen julkaiseminen on vahingollista yrityksen liiketoiminta-asemalle.
Mikäli raportoiva yritys ei pysty keräämään jotakin tarvittavaa tietoa arvoketjun ylä- tai alavirrasta, ESRS suosittelee antamaan arvion kyseisestä datasta tai tiedosta. GRI puolestaan sallii samassa tilanteessa tiedon puuttumisen.
ESRS:n lopullinen versio tuo todennäköisesti mukanaan muutoksia verrattuna kesällä julkistettuun luonnokseen, joten tässä tekstissä mainitut erot, samankaltaisuudet ja kriteerit voivat vielä muuttua. Me Third Rockissa seuraamme aktiivisesti kestävyysregulaation kehittymistä ja autamme mielellämme sinunkin organisaatiotasi ymmärtämään tulevaisuuden vaatimukset sekä luomaan suunnitelman raportoinnin kehittämiseksi.
Ota rohkeasti yhteyttä, mikäli toivot apua esimerkiksi GRI-raportointiin, kestävyysraportin yleiseen tuotantoon, sisällön sparraukseen tai muuhun kestävyysraportointiin liittyvään asiaan! Juttelemme mielellämme kanssanne myös raportoinnin uusista tuulista yleisesti, ilman sitoumuksia. Voit myös lukaista vastuullisuuspalveluiden johtajamme Sari Kuvajan blogin Maapallo on liekeissä – Miten paljon aikaa ja rahaa kannattaa käyttää vastuullisuudesta raportointiin?
Voit ottaa yhteyttä meihin verkkosivuillamme tai lähettää sähköpostia osoitteeseen [email protected].
1 New rules on corporate sustainability reporting: provisional political agreement between the Council and the European Parliament, European Council (https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2022/06/21/new-rules-on-sustainability-disclosure-provisional-agreement-between-council-and-european-parliament/)
Lue myös:
Työn alla ensimmäinen kestävyysraportti — mistä lähteä liikkeelle?
Työn alla ensimmäinen kestävyysraportti — mistä lähteä liikkeelle?
[…] GRI:stä ESRS:ään – mikä muuttuu kestävyysraportoinnissa? […]