Työn alla ensimmäinen kestävyysraportti – mistä lähteä liikkeelle?

Kestävyysraportoinnin alati muuttuva ympäristö voi aiheuttaa yrityksissä epävarmuutta, ja muutosvauhdissa on hankala pysytellä mukana ilman lisäresursseja. Muutosvauhti on kiihtynyt erityisesti tämän vuoden puolella, kun yksi EU-sääntelyn tuloksista, kestävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive), ja sen myötä uudet ESRS-standardit (European Sustainability Reporting Standards) tekevät tuloaan. Direktiivi velvoittaa yhä useampia yrityksiä Suomessa raportoimaan vastuullisuudesta osana toimintakertomustaan. Miten teillä valmistaudutaan muuttuviin raportointivaatimuksiin?

Uudet raportointivaatimukset astuvat voimaan porrastetusti riippuen yrityksen koosta ja siitä, onko yritys listattu vai ei.

• Yritykset, jotka jo nyt ovat velvoitettuja raportoimaan ei-taloudellisista tiedoistaan, laativat raporttinsa edellisvuoden tiedoista vuonna 2025 
• Muut suuryritykset vuonna 2026 
• Listatut pk-yritykset vuonna 2027 
• EU:n ulkopuoliset yritykset, jotka harjoittavat liiketoimintaa EU:ssa, vuonna 2029.

Mikäli yrityksissä on jo totuttu raportoimaan ei-taloudellisia tietoja esimerkiksi GRI-ohjeiden (Global Reporting Initiative) mukaisesti, lasku direktiivin mukaiseen raportointiin voi tuntua pehmeämmältä, sillä GRI on ollut tiiviisti mukana työstämässä tulevia raportointistandardeja. GRI:n lisäksi uudet standardit peilautuvat muihin kansainvälisesti vakiintuneisiin standardeihin, kuten ilmastoraportointia koskevaan TCFD:hen (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) ja SASB-standardeihin (Sustainability Accounting Standards Board). Uusien raportointivaatimusten tulee olla myös EU-taksonomian mukaista. 

Yritykset, jotka eivät aiemmin ole kuuluneet lakisääteisen raportointivelvollisuuden piiriin, saattavat miettiä, miten raportointidirektiivin tuloon voisi jo nyt alkaa valmistautua. Hyvä lähtökohta on fokusoida vastuullisuustyölle painopisteet, tavoitteet ja mittarit. Kannattaa myös selvittää, mitä dataa direktiivi velvoittaa raportoimaan, miten data yrityksessä kerätään ja minkälaisia mahdollisesti uusia järjestelmiä ja prosesseja datan keruu vaatii. Yritysten kannattaa viimeistään nyt selvittää, mitkä ovat sen vaikutukset ilmastoon, mitkä puolestaan ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset yrityksen liiketoimintaan ja miten liiketoimintamalli, strategia ja toimitusketju ovat yhteydessä kestävään kehitykseen. Direktiivi edellyttää myös tiedon digitalisointia ja raporttien ulkopuolista varmentamista, joten niihin kannattaa tutustua ja varautua etukäteen. 

Mistä siis lähteä liikkeelle? Tee ainakin nämä toimenpiteet: 

• Määrittele vastuullisuuden olennaiset painopisteet ja kartoita olennaisten sidosryhmien tarpeet sekä odotukset
• Selvitä, mitkä ovat yrityksenne liiketoimintamallin, strategian ja toimitusketjun yhteydet kestävään kehitykseen sekä miten arvioitte vastuullisuusriskejä 
• Aseta vastuullisuuden johtamiselle selkeät tavoitteet ja mittarit. Mittaroinnissa voi käyttää apuna olemassa olevia raportointiviitekehyksiä, kuten esimerkiksi GRI:n vaatimuksia
• Selvitä, mitä vastuullisuusdataa yrityksessänne on jo olemassa ja aloita puuttuvan datan keruu

Vaikka kestävyysraportoinnin muutosvauhti on nopea, muutos on tarpeen, jotta pääsemme kohti kestävämpää maailmaa. Uudet raportointistandardit voivatkin toimia kimmokkeena sille, että vastuullisuus integroidaan entistä tiukemmin yrityksen strategiaan sekä johdon palkitsemiseen ja vastuullisuusajattelu jalkautetaan läpi organisaation henkilöstön arkeen. 

Henni Savolainen

Vastuullisuusasiantuntija

Tämä on Third Rockin kolmiosaisen kestävyysraportointia käsittelevän blogisarjan toinen osa. Seuraava blogikirjoituksemme aiheesta julkaistaan syyskuun lopussa. Siinä vastuullisuusasiantuntijamme Laura Väyrynen käsittelee GRI-standardien ja ESRS-standardien yhteyttä.