YK:n biodiversiteettikokous alkoi 7. joulukuuta 2022 Montrealissa Kanadassa. Tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2030 mennessä. Tähän tavoitteeseen liittyvät ja kiinnittyvät myös esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategia, Suomen luonnonsuojelulain uudistus ja ennallistamisasetus.
Tavoite ei ole uusi. YK:n biodiversiteettisopimus sai alkunsa 30 vuotta sitten Rio de Janeiron kestävän kehityksen huippukokouksessa. Jo tuolloin maailman maat sitoutuivat pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen.
Tavoitteessa on epäonnistuttu. Tällä hetkellä sukupuuttoaalto on kiihtynyt sata- tai jopa tuhatkertaiseksi verrattuna siihen, kuinka paljon lajeja luontaisesti katoaa planeetaltamme. Olemme ryhtymässä toimeen liian hitaasti, liian myöhään.
Yrityksissä luontokatoon havahduttiin viimeistään pari vuotta sitten Partha Dasguptan raportin luonnon taloudellisista vaikutuksista. Tuolloin jokaiselle kävi selväksi, miten riippuvaista hyvinvointimme ja liiketoimintamme ovat luonnon monimuotoisuudesta.
Olisi toivottavaa, että Montrealissa saataisiin aikaan Pariisin ilmastosopimuksen kaltainen läpimurto luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Tavoitteena on sopia siitä, miten voimme elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tämä pitää sisällään neljä päämäärää:
- Luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä lajien ja elinympäristöjen tilan parantaminen maalla, sisävesissä ja merillä.
- Luonnon monimuotoisuuden kestävän käytön edistäminen.
- Geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen tasapuolinen ja oikeudenmukainen jako.
- Rahoitus, toimeenpanon vahvistaminen ja valtavirtaistaminen eli sen varmistaminen, että luonnon monimuotoisuus otetaan osaksi kaikkia politiikan ja yhteiskunnan osa-alueita.
Nämä jakaantuvat edelleen 22 alatavoitteeksi, jotka koskevat suojelua, luonnon kestävää käyttöä, geenivarantojen oikeudenmukaista jakautumista sekä luonnon monimuotoisuuden huomioimista kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliiton vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen toteaa:
Montrealista tarvitaan Pariisin ilmastosopimukseen verrattava käänne globaaleissa ympäristötoimissa. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen muodostaa ilmastonmuutoksen tapaan perustavanlaatuisen haasteen ihmiskunnalle. Jos käännettä ei aikaansaada, häviävät niin elämisen kuin yritystoiminnan edellytykset.
Suomen luonnonsuojeluliitto puolestaan muistuttaa:
On tärkeää sopia muun muassa siitä, että 30 prosenttia maa-, sisävesi-, ja merialueista suojellaan, heikentyneitä ekosysteemejä ennallistetaan, varoja ohjataan monimuotoisuuden elpymistä tukevaan toimintaan ja monimuotoisuudelle haitalliset tuet lakkautetaan. Lisäksi maankäytön negatiiviset vaikutukset ekosysteemeihin tulee tunnistaa, kuten myös luontopohjaisten ratkaisujen tuomat mahdollisuudet. On tärkeää sisällyttää GBF:ään seuranta- ja toimintamekanismi, jolla varmistetaan toimien tehokas ja nopea toimeenpano ja seuranta. Nämä asiat sisältyvät muun muassa EU:n yleiseen neuvottelukantaan, johon myös Suomi on sitoutunut.
Viimeistään tässä kohtaa jokaisen yrityksen kannattaa miettiä oma tulokulmansa luonnon monimuotoisuuteen osana muuta vastuullisuustyötään. Yksi hyvä lähestymistapa on sen varmistaminen, että oma toiminta on pidemmällä tähtäimellä nettopositiivista ja että vähintään 30 prosenttia organisaation käytössä tai hallinnassa olevasta pinta-alasta on suojelun piirissä.
Viisi askelta luontopositiiviseen työhön jokaiselle yritykselle:
- Toimintaympäristö- ja olennaisuusanalyysi luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta
- Luontoriskien (TNFD) ja -vaikutusten arviointi
- Biodiversiteettistrategian, -mittareiden ja -tiekartan luominen
- Nettopositiivisuustavoitteen asettaminen
- Science Based Targets for Nature (SBTN) -työhön mukaan lähteminen ja aktiivinen viestintä luontotyöstä.
Kaikissa näissä vaiheissa Third Rock voi olla avuksi. Ole yhteydessä meihin ja kysy lisää!
Leo Stranius
Third Rockin toimitusjohtaja
[email protected] , +358 40 754 7371
Lue lisää Montrealin COP15 biodiversiteettikokouksesta esimerkiksi Ympäristöministeriön sivuilta.