Yritysvastuudirektiivi CSDDD on kuohuttanut viime viikkoina yritysmaailmaa.
Direktiivin käsittelyä on lykätty, ja Suomi on ollut valmis kaatamaan direktiivin yhdessä useiden muiden Euroopan maiden kanssa. Toisaalta monet yritykset, liitot ja kansalaisjärjestöt ovat ottaneet kantaa yritysvastuudirektiivin puolesta. Myös me Third Rockissa olemme vahvasti sitä mieltä, että direktiivi olisi tärkeä osa vastuullisuuteen liittyvää sääntelyä EU:ssa.
Helmikuun 28. päivänä kokoontunut Euroopan unionin jäsenmaiden neuvosto ei päässyt yhteisymmärrykseen yritysvastuudirektiivistä. Puheenjohtajamaa Belgia ei tuonut asiaa vielä edes käsittelyyn, koska oli selvää, että riittävää määrää jäsenvaltioita ei saada direktiivin taakse. EU:n jäsenvaltiot neuvottelevat vielä kompromissista, jolla direktiivi saataisiin läpi, mutta nykyinen parlamenttikausi EU:ssa lähestyy uhkaavasti loppuaan.
Mistä yritysvastuudirektiivissä on kysymys?
Yritysvastuudirektiivin tarkoituksena on saada yritykset tunnistamaan ja torjumaan kielteisiä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan. Euroopan parlamentti hyväksyi sen viime vuonna, ja mikäli EU:n jäsenvaltiot pääsevät yhteisymmärrykseen asiasta, direktiivin odotetaan astuvan voimaan vuoden 2027 aikana.
Yritysvastuudirektiivillä on selkeät yhtymäkohdat muuhun EU:n vastuullisuutta koskevaan sääntelyyn. Tämä tukee myös direktiivin tarpeellisuutta: kestävyysraportointidirektiivi CSRD velvoittaa tietyn kokoisia yrityksiä raportoimaan vaikutuksistaan ympäristöön ja yhteiskuntaan mutta myös riskeistä ja mahdollisuuksista, joita eri kestävyysteemat voivat liiketoiminnalle aiheuttaa. Kestävyysraportointidirektiivissä huomioidaan yrityksen koko arvoketju. EU:n taksonomia-asetus taas luokittelee, miten yrityksen taloudellinen toiminta vaikuttaa ympäristöön ja edellyttää yrityksiltä huolellisuusvelvoitteen mukaisia tunnistamis- ja ehkäisytoimenpiteitä.
Kestävyysraportointidirektiivi ja sen mukanaan tuomat kestävyystandardit määrittävät siis vain sen, mitä ja miten organisaatioiden tulee raportoida. Yritysvastuudirektiivi taas ohjeistaa, miten yritysten tulee toimia kestävyyskysymyksissä.
Mitä tapahtuu, jos yritysvastuudirektiivi kaatuu?
Mikäli yritysvastuudirektiivi ei astu voimaan, voivat kielteiset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset jäädä tunnistamatta. Lisäksi direktiivin kaatuminen heikentäisi niiden yritysten kilpailukykyä, jotka toimivat jo vastuullisesti ja huolellisuusvelvoitteen mukaisesti. Varsinkin vastuullisena yleisesti pidettyjen suomalaisyritysten maineelle direktiivin kaatuminen voi olla iso mainehaitta.
Monet yritykset ovat jo valmistautuneet yritysvastuudirektiivin tuloon ja alkaneet etupainotteisesti ottaa direktiivin vaatimukset huomioon toiminnassaan. Poukkoileva politiikka on myrkkyä yrityksille. Se lähettää viestin, että suomalaisilla ja eurooppalaisilla yrityksillä on omissa arvoketjuissa toimintaa, joka ei kestä päivänvaloa.
Henni Savolainen, johtava konsultti, raportointipalvelut