Me Third Rockissa olemme nähneet tänä vuonna konkreettisesti, miten tuleva EU-lainsäädäntö vaikuttaa yritysten vastuullisuustyöhön. Monet yritykset ovat jo keväästä 2023 lähtien tehneet kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisia kaksoisolennaisuusanalyysejä.
Työskentely CSRD:n ja kaksoisolennasuusanalyysien parissa on innostavaa. Ensimmäiset CSRD:n mukaiset raportit ilmestyvät jo vuoden 2024 tiedoista. Näissä projekteissa pääsemme vahvasti määrittelemään sitä, miten standardeja tulkitaan ja millä tavalla yritykset ottavat homman haltuun. Umpihankeen tarpominen on raskasta mutta hyvin opettavaista, palkitsevaa ja vaikuttavaa. Muut kun seuraavat helposti perässä valmiiksi tallattua polkua.
Me Third Rockissa olemme nähneet tänä vuonna konkreettisesti, miten tuleva EU-lainsäädäntö vaikuttaa yritysten vastuullisuustyöhön. Monet yritykset ovat jo keväästä 2023 lähtien tehneet kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisia kaksoisolennaisuusanalyysejä.
Edelläkävijyydestä ja yritysten kiinnostuksesta kertoo esimerkiksi se iso yritys, joka on jo lähtenyt koevarmentamaan omaa kaksoisolennaisuusanalyysiään. Ja se toinen yritys, joka ei kokonsa puolesta ole vielä lähimainkaan kestävyysraportointidirektiivin piirissä, mutta halusi silti lähteä jo etujoukoissa tekemään kanssamme kaksoisolennaisuusanalyysiä pystyäkseen vastaamaan tuleviin haasteisiin hyvissä ajoin.
Kun olennaiset kestävyystiedot pitää jatkossa raportoida samalla tasolla kuin taloudelliset tunnusluvut, vastuullisuus ui yhä syvemmälle organisaatioiden perustoiminnan ytimeen.
Asia ei siis jää vain vastuullisuusjohtajan tai -asiantuntijan pöydälle. Talousjohtajan, henkilöstöjohtajan sekä koko johtoryhmän ja hallituksen pitää olla hereillä. Olennaisuusanalyyseissä tunnistetaan koko arvoketjun varrelta monia liiketoiminnan kannalta olennaisia kestävyysseikkoja, joita organisaatio ei välttämättä ole vielä ottanut huomioon. Näitä ovat tyypillisesti esimerkiksi scope 3 -päästöjen laskenta, vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, arvoketjun työntekijöihin ja asiakkaisiin sekä erilaiset eettiset liiketoimintaperiaatteet.
Kestävyysraportointi sekä siihen liittyvät kaksoisolennaisuusanalyysi, tiedonkeruu ja kestävyystietojen julkaiseminen tuovat samalla yrityksille huomattavia kuluja. Esimerkiksi EFRAG arvioi, että suurelle pörssiyritykselle uusien raportointimenettelyjen käyttöönotosta aiheutuu keskimäärin 320 000 euron kertakustannus.
Tämäkin nostaa vastuullisuustyön merkitystä. Kun hommasta pitää maksaa, sitä ei tahdota jättää löysien lupausten tai toteutumattomien tavoitteiden varaan. Vastuullisuudesta halutaan saada selkeää liiketoimintahyötyä. Samaan aikaan huomio ja resurssit ovat kuitenkin nyt kiinni tulevan lainsäädännön täyttämisessä. Jos ajatellaan, että vastuullisuus alkaa siitä, mihin lainsäädäntö loppuu, täytyisi yritysten kurottautua vielä paljon korkeammalle ja pidemmälle, jotta voidaan uskottavasti väittää toiminnan olevan vastuullista tai planetaarisen kantokyvyn puitteissa.
Ei riitä, että vastuullisuus on kirjauksia arvoissa ja strategiassa
Olen edelleen tavannut liian vähän yritysjohtajia, jotka uskaltavat sanoa tämän ääneen. Ei riitä, että vastuullisuus on kauniita puheita siitä, että ainahan tämä on ollut meille tärkeä asia, mutta emme vain ole osanneet viestiä aiheesta sidosryhmille. Ei riitä, että vastuullisuus on kirjauksia arvoissa ja strategiassa. Liiketoimintamallien on muututtava niin, että luonnonvarojen kulutus ja päästöt tippuvat kymmenesosaan nykyisestä samaan aikaan kun työntekijöiden hyvinvointi ja yhdenvertaisuus varmistetaan koko alihankinta- ja arvoketjussa.
Vuoden 2023 aikana me Third Rockissa olemme tehneet hommia 90 eri yrityksen tai organisaation kanssa, kaiken kaikkiaan noin 150 eri projektin parissa. Iso kiitos kaikille teille, jotka olette kulkeneet tätä matkaa kanssamme!
Leo Stranius
Third Rockin toimitusjohtaja