Vastuullisuusraportoinnin ja -datan merkitys kasvaa päivä päivältä, ja sidosryhmät odottavat jokaiselta kynnelle kykenevältä yritykseltä ainakin jonkinlaista vastuullisuuteen liittyvää raportointia. Moni organisaatio keskittyy kuitenkin kiireissään vääränlaisiín vastuullisuusmittareihin ja vähentää näin raportointinsa tehokkuutta johtamisen ja sidosryhmien sitouttamisen työkaluna — usein tahattomasti.
Vastuullisuusmittareiden helmasyntejä ovat yleensä epäoleellisuus ja vaikea vertailtavuus. Datan ja sitä myötä mittareiden on oltava hyödyllisiä ja vertailukelpoisia, oli kyse sitten liiketoiminnan tai vastuullisuuden mittaamisesta.
Vastuullisuusmittareilla on kaksi keskeistä tarkoitusta:
- Ne toimivat sisäisenä työkaluna vastuullisuuden johtamisessa ja vastuullisuustyön seurannassa.
- Ne tarjoavat sidosryhmille välineen, jonka avulla voi seurata, vertailla ja arvioida yrityksiä.
Vastuullisuusmittareiden oleellisuus- ja vertailtavuusongelmat on syytä korjata, jotta mittarit täyttävät tarkoituksensa. Tämän lisäksi mittarit kannattaa määrittää niin, että ne täyttävät yrityksen käytössä olevan raportointiviitekehyksen, kuten esimerkiksi Global Reporting Initiativen eli GRI:n, vaatimukset. Mikäli viitekehysten hahmottaminen ja yhdistäminen tuottaa harmaita hiuksia, GRI:n Linking the SDGs and the GRI Standards voi olla hyödyllinen työkalu. Hyvät mittarit mittaavat olennaista ja ovat hyödyllisiä, oli viitekehys mikä hyvänsä.
Olennaisuus
Vastuullisuustyössä ja sen mittaamisessa kannattaa keskittyä olennaisiin ja merkittäviin näkökohtiin. Monesti ajatellaan, että mitä enemmän dataa, sitä parempi. Laaja-alainen datan raportointi ei sinänsä ole ongelma, mutta organisaation kannattaa keskittyä olennaisiin mittareihin. Läpinäkyvyyttä ei edistä se, että organisaatio esittelee lukemattomia mittareita ja valtavan määrän dataa täsmentämättä, mitkä ovat liiketoiminnan ja yhteiskunnan kannalta merkittävimmät asiat. Tärkeimmät mittarit on esitettävä ja selitettävä selkeästi vastuullisuusraportoinnissa ja muussa sisällössä.
Mittarin merkittävyyden voi tunnistaa siitä, että yrityksellä tai sen toimialalla on joko suuret positiiviset vaikutusmahdollisuudet (kädenjälki) tai suuret negatiiviset vaikutukset (jalanjälki) mittarin aihealueeseen. Esimerkiksi vakuutusyhtiölle veden käyttö ei todennäköisesti ole merkittävä vastuullisuusnäkökohta. Merkittäviä sen sijaan ovat esimerkiksi työhyvinvointiin liittyvät näkökohdat ja kestävää kehitystä tukevien vakuutustuotteiden määrä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö vakuutusyhtiön kannattaisi vähentää toiminnastaan aiheutuvia suoria ympäristövaikutuksia, mutta tämän ei tulisi olla vastuullisuusraportoinnin keskeisintä sisältöä.
Vertailtavuus
Vaikka jokaisen yrityksen toiminta on omanlaistaan, uniikkien mittareiden käyttö on harvoin hyödyllistä. Tämä ei ole ongelma, mikäli vastuullisuusmittareiden ainoa tarkoitus on seurata sisäisesti vastuullisuusstrategian edistymistä, mutta sidosryhmien tiedontarpeita varten mittareiden olisi oltava vertailukelpoisia toimialan muihin yrityksiin. Tämän lisäksi samantyyppisten mittareiden käyttö edistää yrityksen mahdollisuuksia menestyä erilaisissa vastuullisuusvertailuissa, kuten Corporate Knights Global 100 -arvioinnissa, sillä analyytikot tarvitsevat vertailukelpoista dataa yritysvertailun tueksi. Saman toimialan yritykset ovat hyvä verrokki mittareiden valinnassa, sillä on sidosryhmien etu, että yrityksen vastuullisuutta voi verrata sen kilpailijoihin.
Askelmerkit mittareiden valintaan
Hyvä nyrkkisääntö vastuullisuusmittareiden – kuten muidenkin liikkeenjohdon mittareiden – kanssa on SMART:
- Specific: Mittarin on oltava tarkka. Mikäli yritys raportoi ainoastaan, että sen suhteellinen vedenkäyttö on vähentynyt 15 prosenttia viiden vuoden aikana, mittari ei ole tarpeeksi tarkka useimmille analyytikoille. Lisäksi yrityksen olisi hyvä ilmoittaa lähtötasovuoden ja seurantavuosien absoluuttiset määrät, jotta kehitystä voidaan analysoida.
Tämän lisäksi yrityksellä pitää olla käytettävissään riittävästi tietoja, sillä data, joka kattaa vain osan yrityksen toiminnasta, ei yleensä riitä tarkoituksenmukaisen analyysin tekoon. Mikäli yritys esimerkiksi raportoi henkilöstön monimuotoisuudesta vain 20 prosentissa toimistoistaan, tämä ei anna selkeää kokonaiskuvaa yrityksen todellisesta monimuotoisuudesta ja voi olla, että analyytikot eivät voi käyttää dataa hyväkseen sen epämääräisyyden takia.
- Measurable: Voiko aihealuetta mitata joko kvalitatiivisesti tai kvantitatiivisesti vai onko sille esteitä? Hyvä esimerkki tällaisesta esteestä on henkilöstön monimuotoisuuden seuranta; esimerkiksi Ranskassa on laitonta kerätä tietoa työntekijöiden etnisyydestä.
- Attainable: Onko tämä mittari sellainen, johon voit vaikuttaa? Onko asetettu tavoite realistinen?
- Relevant: Onko tämä organisaatiollesi oleellinen mittari?
- Time-bound: Voiko mittarin yhdistää johonkin ajanjaksoon? Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Pariisin ilmastosopimuksen tahdissa on hyvä esimerkki tällaisesta mittarista.
Vaikka vastuullisuusmittareiden kehittäminen voi olla haasteellista, siihen panostaminen kannattaa. Hyvät mittarit ovat eduksi sekä yritykselle että sen sidosryhmille.
Ohjeita vastuullisuusraportoinnin aloittamiseen tai raportoinnin kehittämiseen erityisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) pohjalta löydät tuoreesta julkaisustamme SDG-raportoinnin askelmerkit, jonka voit ladata verkkosivuiltamme.
Mikäli kaipaat neuvoja ja tukea vastuullisuusraportointiin tai mittareiden kehittämiseen, autamme mielellämme.
Ota yhteyttä:
Laura Väyrynen
Vastuullisuusasiantuntija, Third Rock
Ennen liittymistään Third Rockin tiimiin Laura työskenteli kanadalaisessa tutkimus ja -mediayritys Corporate Knights:issa joka mm. toimittaa Global 100 Most Sustainable Companies-listaa. Laura on analysoinut lukemattomien kansainvälisten yritysten vastuullisuusraportteja ja toivoo, että yritykset tähtäävät tulevaisuudessa yhä läpinäkyvämpään ja standardisoidumpaan vastuullisuusraportointiin.
