Third Rockin asiantuntijat Emilia Koskiniemi, Henni Savolainen ja Tanja Honkonen muistuttavat, että tiukasti dataan perustuvan, varmennettavan CSRD-raportin tekeminen tuo yritykselle kilpailuetua.
Emilia, Henni ja Tanja, mitä se tarkoittaa raportoivan yrityksen kannalta, että CSRD-raportti varmennetaan?
Ennen muuta sitä, että CSRD-direktiivin mukaisessa raportissa ei saa olla yhtään tulkinnanvaraisuuksia. Varmentajan on löydettävä vastaus kaikkiin datapisteisiin eli tietopyyntöihin tekstistä, ei rivien välistä.
Lisäksi yrityksen on pystyttävä antamaan varmentajalle kirjalliset tositteet, joilla vahvistetaan numeroiden ja prosessikuvauksien todenmukaisuus.
Olisiko tästä jotakin käytännön esimerkkiä?
Kuvitellaan esimerkiksi iso elintarvikeyritys, jonka slogan kuuluu: ”Tuotamme terveellistä ja ympäristöystävällistä lastenruokaa.” Jos lauseen tueksi ei ole olemassa dataa, sen paikka ei ole CSRD-raportissa.
Jos taas nämä tiedot halutaan sisällyttää raporttiin, on muotoiltava asianmukaiset kriteerit, joiden pohjalta väite voidaan varmentaa faktaan perustuvaksi. Millä perusteella terveellinen? Millä perusteella ympäristöystävällinen? Millaista dataa tästä on?
Onko CSRD-raportti siis vain luettelo faktoja?
Raporttiin voidaan kyllä sisällyttää esimerkiksi johdanto tai varsinaisesta raportoinnista selkeästi erotettu välisivu, joihin nostetaan kuvailevampaa tekstiä esimerkiksi yrityksen strategisista painopisteistä, arvomaailmasta ja yrityskulttuurista. Lisäksi raportin pohjalta voidaan tuottaa kerronnallisempi tiivistelmä.
CSRD-raportti itsessään ei siis ole viestinnällinen dokumentti, mutta kun raportti on laadittu asianmukaisesti, se antaa hyvät työkalut ja tukevan, tietoon perustuvan pohjan viestinnälle.
Tähän liittyen on hyvä muistaa työnjako: CSRD-raportin täytyy olla niiden ihmisten työpöydillä, jotka kutakin osa-aluetta yrityksessä hallinnoivat. Raportin tuotantoon täytyy siis osallistaa asiantuntijoita eri toiminnoista. Ei ole tarkoituksenmukaista, että viestintä- tai vastuullisuuspäällikkö muotoilee vastaukset raportin datapisteisiin jonkun toisen keräämän datan pohjalta.
Miksi CSRD-raportoinnin säännöt ovat näin tiukat?
CSRD-direktiivillä haetaan läpinäkyvyyttä. Kun kaikki yritykset raportoivat vuodesta toiseen samojen pelisääntöjen mukaan, tiedot ovat vertailtavissa sekä pitkittäisesti että keskenään. Esimerkiksi ilmausta ”ympäristöystävällinen” on hankala verrata mihinkään. Mutta kun käsittelyyn otetaan tietty datapiste, esimerkiksi kokonaispäästöt tai ostettujen kierrätettyjen pakkausmateriaalien osuus kaikista ostetuista pakkausmateriaaleista, siihen annetut vastaukset ovat suoraan vertailtavissa keskenään. Näin tieto on laadultaan selkeää ja todennettavissa.
Kun säännöt ovat näin selkeät ja kaikille samat, voiko jokin mennä pieleen?
Pahin sudenkuoppa on ehkä se, että yrityksessä huolestutaan, jos heillä ei ole jotakin dataa, prosessia tai vaikkapa hallintajärjestelmää, joista standardissa kysytään. Silloin ei pidä ruveta keksimään tietoja eikä kaunistelemaan totuutta. CSRD-raportissa ei haeta kauniita vaan rehellisiä vastauksia.
Direktiivi ei vaadi, että kaikki siinä mainitut prosessit ja toimintasuunnitelmat olisivat jo täydellisiä. Vastaukseksi riittää se, miten tiettyä kestävyysaihetta nykyisin hallinnoidaan ja seurataan. Jos ei vielä mitenkään, paras vastaus tietopyyntöön on, että meillä ei ole vielä tehty tätä asiaa. Määrällisen datan kohdalla voidaan antaa paras mahdollinen arvio nykytilasta.
Raporttiin voidaan lisäksi kirjata, kuinka kyseisen kestävyysaiheen hallinnoimisessa aiotaan edetä. Yritys saa samalla itselleen työkalun kehityskohteidensa havaitsemiseen ja seuraamiseen.
CSRD-raportoinnista on siis hyötyä myös yritykselle itselleen?
Kyllä! On kilpailukyvyn kannalta tärkeää, että yritys todentaa ilmoittamansa tiedot ja saa kokonaisvaltaisen käsityksen sekä omasta että kilpailijoidensa toiminnasta. Samalla yritys pystyy parantamaan mittareitaan ja rekisteröimään entistä paremmin kestävyystoimien vaikutukset – sekä tunnistamaan uudet liiketoimintamahdollisuudet ja sisällyttämään kestävyysaiheet riskien hallintaan.
Tämä kaikki hyödyttää liiketoiminnan kehittämistä sekä vahvistaa sidosryhmien luottamusta ja sitä kautta yrityksen mainetta. Sidosryhmistä rahoittajat kiinnittävät koko ajan enemmän huomiota yritysten ja niiden liiketoiminnan kestävyyteen esimerkiksi juuri riskien hallinnan ja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen näkökulmasta. Kun tässä ei olla pelkkien mielikuvien varassa, aidosti kestävät yritykset erottuvat joukosta.
Emiliaa, Henniä ja Tanjaa haastatteli Third Rockin sisällöntuottaja Anu Räsänen.
Tämä haastattelu kuuluu Third Rockin Tulevaisuuden turvaaminen -juttusarjaan. Haastattelemme sarjassa asiantuntijoita uudistavasta liiketoiminnasta ja muista kestävyysaiheista.