Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat kaikkien agendalla, mutta isossa kuvassa maailmassa ei ole tapahtunut merkittävää käännöstä kohti kestävämpiä yhteiskuntia. Ovatko yritykset keskittyneet vastuullisuusohjelmissaan vääriin asioihin vai ovatko tavoitteet olleet liian vaatimattomia? Ehkä yrityksissä on mitattu vääriä asioita? Vai onko niin, että koko järjestelmä on niin vinksallaan, että yksittäisten yritysten vastuullisuus ja kestävät ratkaisut eivät auta muuttamaan isoa kuvaa?
Johtava talouslehti, liike-elämän ykkösmediaksikin kutsuttu Financial Times käynnisti syyskuussa 2019 kapitalistisen järjestelmän muutosta ajavan CAPITALISM. TIME FOR A RESET -kampanjan. Jo aiemmin lehti oli kommentoinut myönteisesti Yhdysvaltojen johtavan liike-elämän järjestön Business Roundtablen (BRT) kannanottoa yrityksen tarkoituksen uudelleenmäärityksen tarpeesta. Kannanotossa peräänkuulutetaan omistaja-arvon maksimointiin perustuvan yritystoiminnan korvaamista kattavammalla visiolla, joka ottaa huomioon myös muut sidosryhmät kuin osakkeenomistajat. Taustalla on ajatus aiempaa kestävämmästä, osallistavammasta kapitalismista.
Financial Times ja Business Roundtable saivat arvovaltaisen liittolaisen World Economic Forumista ja sen perustajasta Klaus Schwabista. WEF:n verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa Schwab analysoi, miten koronakriisistä voi syntyä parempi maailma, mikäli hallitukset ja yritykset jakavat yhteisen tavoitteen ja toimivat yhteistyössä keskenään. Talouden pelisäännöt pitää arvioida uudelleen, sillä koronakriisi on vahvistanut ja tehnyt entistä läpinäkyvämmiksi monia jo pitkään käynnissä olleita trendejä: työelämän epävarmuus on kasvanut, haavoittuvassa asemassa olevien turvattomuus on lisääntynyt ja terveydenhuoltojärjestelmät ovat osoittautuneet monissa maissa riittämättömiksi. Yhteiskunnallinen epävakaus on lisääntynyt sekin, osin reaktiona turvattomuuteen, osin yrityksenä hyödyntää tilannetta demokraattisten voimien horjuttamiseksi.
Koronakriisiä on kutsuttu ilmastokriisin vaatimattomaksi alkusoitoksi, joka testaa maiden ja organisaatioiden resilienssiä ja kykyä muuttaa toimintaansa vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Klaus Schwabin kestävän muutoksen agenda sisältää kolme elementtiä:
- Markkinoita pitää ohjata kohti oikeudenmukaisempia käytäntöjä. Hallitusten tulisi toteuttaa pitkään kaivattuja uudistuksia, jotka edistävät tasa-arvoisempaa tulonjakoa. Maasta riippuen tämä voi tarkoittaa esimerkiksi varallisuusverotuksen uudistamista, fossiilisten polttoaineiden tukien alasajoa sekä kauppaa ja kilpailua koskevia sääntöjä.
- On varmistettava, että elvytysohjelmien investoinnit ja muut rahoitusohjelmat edistävät yhteisiä tavoitteita, kuten tasa-arvoa ja kestävää kehitystä, eivätkä pönkitä vanhoja rakenteita.
- Kolmantena painopisteenä tulee olla niin sanotun neljännen teollisen vallankumouksen innovaatioiden hyödyntäminen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä erityisesti terveys- ja sosiaalisten haasteiden ratkaisemiseksi.
Toivoa sopii, että ihmiskunnalla – hallituksilla, yrityksillä, sijoittajilla ja kansalaisilla – olisi tarpeeksi järkeä, jotta hyödyntäisimme koronapandemian antaman ennakkovaroituksen ja ryhtyisimme rakentamaan ”uutta normaalia” uudenlaisille arvoille ja tavoitteille. Tietoa on, onko viisautta?
Sari Kuvajalta ja Terhi Koipijärveltä julkaistaan loppuvuodesta 2020 vastuullisuutta käsittelevä teos Yritysvastuu 2.0 – Johtamisen uusi normaali. Se on päivitetty versio teoksen ensimmäisestä, syyskuussa 2017 julkaistusta painoksesta. Kakkospainoksessa kirjoittajat käsittelevät tässä blogissa käsiteltyjen teemojen lisäksi uusina sisältöinä muun muassa vastuullista brändiä, yritysten roolia ilmastokriisissä ja yritysaktivismia.
T-Median spin-offista kestävän muutoksen vauhdittaja – Third Rockin vetäjäksi ilmastotyön edelläkävijä Leo Stranius