YK:n biodiversiteettikokouksessa loppuvuonna 2022 maailman maat asettivat tavoitteeksi suojella vähintään 30 % maailman maa- ja vesialueista. Lopullisena tavoitteena on elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että monikansallisten yritysten ja rahoituslaitosten tulee arvioida ja raportoida toimintansa luontovaikutukset, riippuvuudet ja riskit jatkossa entistä tarkemmin.
Samaan aikaan esimerkiksi Maailman talousfoorumi (Global Risk Report 2023) nostaa luontokadon yhdeksi kaikkein merkittävimmäksi riskiksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Luonnon monimuotoisuus nousee vahvasti esille myös Sitran tuoreessa megatrendipäivityksessä.
Lainsäätäjät ovat myös havahtuneet luontokadon huomioimiseen. EU viimeistelee omaa biodiversiteettistrategiaa ja ennallistamisasetusta. Suomessa hyväksyttiin tuore luonnonsuojelulaki. Yritys- ja sijoitustoiminnassa ei yksinkertaisesti voi eikä kannata sivuuttaa luonnon monimuotoisuutta.
Yhtenä keskeisenä haasteena yrityksillä ja sijoittajilla on ollut se, että ei ole ollut kunnollisia standardeja ja työkaluja, joilla omia luontovaikutuksia voi mitata.
Finsifin Biodiversiteetti – kansainvälinen linjaus & vastuullinen sijoittaminen ohjaksissa seminaarissa 18.1.2023 tuotiin kuitenkin esille iso joukko todella mielenkiintoisia työkaluja yrityksille ja sijoittajille luonnon monimuotoisuuden arviointiin. Esimerkiksi WWF on julkaisemassa biodiversiteettifiltterin luontoriskien arviointiin. Työkalu täydentää Science Based Targets Network for Nature (SBTN) ja Taskforce on Nature-related Financial Disclosures (TNFD) viitekehyksiä.
Monet muutkin ovat rakentamassa omia lähestymistapojaan. Esimerkiksi Finance for Biodiversity on tehnyt hyvän listauksen eri viitekehyksistä. Hyvin kevyellä haulla löytää lukemattomia lähestysmistapoja myös sijoitustoimintaan.
Suomessa Tekologiateollisuus ja Energiateollisuus ovat jo tehneet omat biodiversiteettitiekarttansa. Monet yritykset ovat vaatineet poliittisilta päättäjiltä toimia luonnon monimuotoisuuden puolesta (Business for Nature). Tämä on tietysti selvää, koska luontokato on systeeminen riski koko liiketoiminnalle.
EK:n johtava asiantuntija Janne Peljon mukaan luonto on tullut yritysten pöydälle jäädäkseen ja nyt ollaan kiihtyvän kehityksen vaiheessa. ”Sijoittajien ja yritysten pöydille luonnon monimuotoisuus on nousemassa tutkalle erityisesti riskienhallinnan näkökulmasta, mutta datan ja työkalujen puute on vielä hidasteena”, kommentoi Peljo.
Mitä keinoja sijoittajalla voi olla käytössä luonnon monimuotoisuuden arvioimiseksi?
Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen johtaja ja Finsifin hallituksen jäsen Karoliina Lindroos listasi keinoiksi mm. sijoitusten ja sijoitussalkun biodiversiteettiriippuvuuksien analysoinnin, riskilähtöisen due diligencen, luonnon monimuotoisuutta edistävien sijoituskohteiden valitsemisen sekä tietysti sijoituskentän rajoittamisen poissulkemalla luonnon monimuotoisuuden kannalta haitallisia kohteita. Edelleen sijoitusten luontovaikutuksia voi arvioida maantieteellisten riskien tunnistamisella sekä mittaus- ja raportointistandardeja tukemalla. Myös perinteinen sijoituskohteisiin ja markkinatoimijoihin vaikuttaminen voi olla tehokas keino sijoittajille.
Aloitteita, yhteistyön mahdollisuuksia ja työkaluja on itse asiassa vaikka kuinka paljon. Vaikka luonnon monimuotoisuus onkin sijoittajamaailmassa monimutkainen ja uusi asia ja siinä on paljon dataan liittyviä haasteita, ei ongelma lopulta ole tiedon puute. Ongelma on pikemminkin tiedon runsaus ja kyky valita juuri omaan sijoitusstrategiaan ja liiketoimintaan sopiva lähtökohta.
Kuolleella planeetalla ei ole liiketoimintaa. Sijoittamalla luonnon monimuotoisuuteen saadaan paras mahdollinen tuotto.
Leo Stranius
Toimitusjohtaja, Third Rock
Autamme yritystäsi luonnon monimuotoisuustyön käynnistämisessä ja edistämisessä. Tarkemmin lisää biodiversiteettiin liittyvistä palveluistamme täällä.
