Uusi webinaarisarjamme Leon aamunavaus starttasi viime viikolla. Jakson aiheena olivat ilmastopolitiikka geopoliittisessa myllerryksessä, tekoäly ja vastuullisuus sekä yritysten luontojalanjäljen laskenta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Saimme iloksemme useita loistavia ennakkokysymyksiä – kiitos niistä! Ihan kaikkiin kysymyksiin emme ehtineet webinaarin aikana vastata. Niinpä tiivistimme kysymykset ja vastaukset tähän:
Q: Miten niin sanottua tarpeetonta tekoälyn käyttöä voisi suitsia?
A: Tarpeettoman ja tarpeellisen käytön raja on häilyvä. Parhaiten vähennämme tekoälyn haittoja puuttumalla juurisyihin eli kulutustarpeiden vähentämiseen, puhtaan energian lisäämiseen sekä energia- ja vesitehokkuuden parantamiseen. Esimerkiksi hiilen hinnoittelu ja päästökauppa ovat osoittautuneet ylipäätään tehokkaiksi keinoiksi energiamurroksessa.
Yritykset voivat tehdä toimintaperiaatteita ja ohjeita tekoälyn käytölle omassa toiminnassaan sekä miettiä, mitä ovat tekoälyn käytöllään edistämässä. Yksilön näkökulmasta kannattaa välttää kuvien ja videoiden tuotantoa.
Q: Millä konkreettisilla keinoilla vastuullisen organisaation tulisi huomioida tekoälyn käytön ympäristövaikutukset toiminnassaan?
A: Yrityksen tulisi huomioida tekoälyn energiankulutus päästö- ja luontojalanjälkilaskennassaan sekä suhteuttaa sen pohjalta tarpeelliset toimet osaksi omaa siirtymäsuunnitelmaansa. Näitä toimia voivat olla suuryrityksissä esimerkiksi päästöjen sisäinen hinnoittelu ja pienemmissä organisaatioissa kevyiden toimintaperiaatteiden ja käyttäjäohjeistusten luominen työntekijöille.
Yleensä vähemmän on vähemmän. Mitä vähemmän tekoälyä tarvitsee käyttää, sitä pienemmät ovat sen ympäristövaikutukset. Ellei yritys sitten pysty tuottamaan tekoälyavusteisesti vahvan kestävyyden liiketoimintaa, joka selvästi säästää luonnonvaroja, ennallistaa luontoa ja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä.
Q: Miten geopoliitikan tilanne/epävarmuus valjastetaan ilmastotyön ajuriksi?
A: Viimeistään nyt on hyvä hetki tehdä ilmastosiirtymäsuunnitelma ja rakentaa oma toiminta fossiiliriippumattomaksi. Tähän on aika selkeät suorat taloudelliset insentiivit, ja näin voi vaikuttaa myös oman organisaation huoltovarmuuteen ja resilienssiin.
Q: Ilmastonmuutos, luontokato ja kansantalous vaativat äärimmäisen monimutkaisia systeemisiä ratkaisuja. Miten päätöksenteossa saavutetaan tasapaino paikallisesta, alueellisesta, valtakunnallisesta, eurooppalaisesta ja globaalista näkökulmasta?
A: Maailmanpolitiikassa näyttää tällä hetkellä vallitsevan tilanne, jossa monenkeskisyyden ja sopimisen aika on hetkeksi paitsiossa ja isot toimijat, kuten Kiina ja Yhdysvallat, määrittelevät suunnan ja pelisäännöt. Tästä huolimatta vastuullisuustoimia tarvitaan näillä kaikilla tasoilla.
Silloin kun kansainvälinen huomio on konflikteissa ja turvallisuuspolitiikassa, kannattaa Euroopassa rakentaa fossiiliriippumatonta ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Alueilla ja yksittäisten valtioiden tasolla tämä tarkoittaa omasta huoltovarmuudesta ja resilienssistä huolehtimista. Useimmat ilmasto- ja luontotoimet tukevat tätä, ja myös jokaisen yksittäisen organisaation kannattaa tehdä vastuullisuustoimia.
EU:n kannattaa siis jatkaa lainsäädäntötoimia puhtaan siirtymän vauhdittamiseksi, Suomen tukea yhteisen sääntely-ympäristön rakentumista ja luoda edellytyksiä muutokselle sekä yksittäisten yritysten ja organisaatioiden varautua kestävyysiirtymään omassa toimintaympäristössään.
Leon aamunavaus #2 järjestetään keskiviikkona 3. kesäkuuta kello 9. Tilaamalla uutiskirjeemme saat kutsun tuleviin tapahtumiimme.