Järjestimme syksyllä kolme tietoiskua kestävyysraportoinnista ja raportoinnin sääntelyssä tapahtuvista muutoksista. Olemme koonneet tähän blogiin muutamia tietoiskuissa esiin nousseita teemoja.
Tietoisku 1: Raportointiprojektin onnistunut läpivienti
Mistä ja miten kestävyysraportointiprojekti kannattaa aloittaa?
Aluksi kannattaa miettiä, minkä viitekehyksen ympärille raportti rakennetaan. Pörssiyhtiöille itsestään selvä vastaus on pitkään ollut GRI (Global Reporting Initiative). Samalla on voitu täyttää UN Global Compactin raportointivaatimukset. Myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eli SDG-tavoitteet tarjoavat luontevan pohjan kestävyysraportoinnille.
Raportointiprojektin vetäjän kannattaa jo projektin alkuvaiheessa koota ympärilleen tiimi, jossa on mukana raportin tuotannon kannalta keskeisiä henkilöitä eri puolilta organisaatiota: ainakin taloudesta, henkilöstöhallinnosta, hankinnoista ja viestinnästä. Raportointiin kannattaa budjetoida aikaa viidestä kuuteen kuukautta; intensiivisin vaihe ajoittuu tyypillisesti marras–maaliskuulle.
Missä asioissa yritykset ja organisaatiot yleensä tarvitsevat ulkopuolisen asiantuntijan apua?
Third Rockin kokemuksen mukaan apua tarvitaan tällä hetkellä etenkin sen varmistamisessa, että raportin sisältö vastaa valittujen GRI-indikaattoreiden vaatimuksia. Myös vastuullisuustyön mittarointiin ja visualisointiin kaivataan neuvontaa.
Tietoisku 2: Kestävyysraportoinnin muutokset – mikä ihmeen CSRD?
Jos yritys ei ole aiemmin tehnyt kestävyysraporttia, mutta tietää joutuvansa parin vuoden päästä kestävyysraportointidirektiivin piiriin, kannattaako raportointi aloittaa nyt? Jos kannattaa, minkä ohjeistuksen mukaan?
Kestävyysraportointi tukee organisaation vastuullisuustyön johtamista ja kehittämistä, joten se on suositeltavaa kaikille organisaatioille, oli raportointi pakollista tai ei.
Kestävyysraportointidirektiiviin kannattaa alkaa valmistautua tutustumalla ESRS- kestävyysraportointistandardin 15. marraskuuta 2022 julkaistavaan ehdotukseen sekä kartoittamalla oman organisaation tiedonkeruun ja -hallinnan järjestelmät.
Koska kestävyysraportointistandardin lopullinen versio julkaistaan?
Tämänhetkisen tiedon mukaan kesällä 2023.
Mikä on kaksoisolennaisuus (double materiality), ja miten EU-taksonomia liittyy CSRD:hen?
ESRS:ssä olennaisuusfilosofiana on kaksoisolennaisuus (double materiality). Tällä tarkoitetaan sitä, että otetaan huomioon sekä yrityksen vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön että kestävyystekijöiden vaikutukset yritykseen.
Sekä kestävyysraportointidirektiivi että EU-taksonomia ovat osa EU:n Green Deal -sopimusta. EU-taksonomia koskee suuria yrityksiä, listattuja pk-yrityksiä ja rahoitusalan toimijoita. Se koskettaa siis pääosin samaa joukkoa yrityksiä kuin tuleva kestävyysraportointidirektiivikin.
Tietoisku 3: GRI ja ESRS – erot, yhteneväisyydet ja filosofiat
Mitkä ovat merkittävimmät erot ESRS:n ja GRI:n välillä?
Merkittävimpiä eroja ovat ESRS:n kaksoisolennaisuus (double materiality) ja vaativuus. ESRS on GRI:hin verrattuna kohtuullisen paljon vaativampi tietojen yksityiskohtaisuuden ja raportoinnin laajuuden suhteen. On myös otettava huomioon, että CSRD-direktiivin myötä ESRS-standardit sitovat yrityksiä oikeudellisesti, kun taas GRI on niin sanotusti vapaaehtoinen.
Mitkä asiat voivat tuottaa yrityksille erityistä haastetta standardin mukaisessa raportoinnissa?
Kaikki yritykset eivät ole vielä alkaneet varautua muuttuviin raportointivaatimuksiin, sillä muutosten voimaantulon ajankohta saattaa tuntua kaukaiselta. Sitä se ei käytännössä kuitenkaan ole: esimerkiksi yrityksillä, joiden on vuonna 2025 raportoitava vuodesta 2024, pitäisi mielellään olla datankeruun ja -hallinnan järjestelmät valmiina jo loppuvuodesta 2023. Todennäköisesti on myös paljon yrityksiä, jotka eivät ole vielä toteuttaneet EU-taksonomia-arviota.
Tällä hetkellä ESRS vaatii raportoimaan vain ne asiat, jotka ovat yrityksen olennaisuusanalyysin perusteella olennaisia, parilla poikkeuksella. Eikö ESRS velvoita raportoimaan mitään niin sanottuja G- eli governance-asioita?
Teoriassa yrityksen ei tarvitse raportoida governance- eli hallintoon liittyviä asioita, ellei niitä todeta olennaisiksi. Mutta voi olla vaikea löytää yritystä, jolle esimerkiksi eettiset toimintatavat ja riskien hallinta eivät olisi olennaisia teemoja. Sidosryhmissä saattaa herätä kysymyksiä ja epäilyksiä, jos yritys päätyy toteamaan, että esimerkiksi eettiset toimintatavat eivät ole sille olennainen vastuullisuuteema.
Jos yritys ei julkaise toimintakertomusta, riittääkö ”perinteinen” vastuullisuusraportti?
Direktiivin mukaiset kestävyystiedot pitää raportoida hallituksen toimintakertomuksessa ja tilinpäätöstietojen yhteydessä. Sen lisäksi yritys voi niin halutessaan julkaista erikseen “kevyemmän” vastuullisuusraportin.
Miten listaamattomat pk-yritykset raportoivat? Kuuluvatko ne CSRD:n piiriin?
Listaamattomat pk-yritykset eivät kuulu CSRD:n raportointivaatimusten piiriin, sillä EU ei halua turhaan lisätä pk-yritysten raportointitaakkaa. Tästä huolimatta pk-yritysten on hyvä ryhtyä raportoimaan vastuullisuudesta, ja ESRS-standardeista tulee todennäköisesti niin sanotut best practice -standardit kestävyysraportoinnille. Voi siis olla, että tulevaisuudessa osa pk-yrityksistäkin raportoi vapaaehtoisesti ESRS-standardien mukaisesti tai niiden inspiroimana.
On hyvä myös muistaa, että yritykset, jotka kuuluvat raportointivaatimusten piiriin, ovat velvoitettuja keräämään tietoja arvoketjunsa kestävyysvaikutuksista. Tämä tarkoittaa sitä, että pk-yritykset voivat alihankintaketjujen kautta saada suurilta yrityksiltä kestävyysdataa koskevia vaatimuksia. Tämä koskee etenkin ympäristövaikutuksiin ja työntekijöiden työolosuhteisiin liittyviä tietoja.
Mikäli yrityksesi tarvitsee apua kestävyysraportointiin liittyvissä asioissa, Third Rock auttaa sinua. Liittyi asiasi sitten tuleviin ESRS -standardeihin, GRI-raportointiin, kestävyysraportin yleiseen tuotantoon, sisällön sparraukseen tai muuhun kestävyysraportointiin liittyvään asiaan, juttelemme mielellämme kanssanne.
Ota meihin yhteyttä allaolevan lomakkeen kautta:
Lue myös:
Työn alla ensimmäinen kestävyysraportti — mistä lähteä liikkeelle?
