Ei olutta ilman puhdasta vettä

Sinebrychoff syvensi vesiriskikartoitustaan varmistaakseen vesivarantonsa myös tulevaisuudessa

Runsaiden vesivarojen maassa voi olla vaikea hahmottaa, että niukkenevien vesivarojen kestävä käyttö ja hallinta on yksi suurimmista globaaleista kestävän kehityksen haasteista. Myös suomalaisten veden käytöllä on aidosti globaali ulottuvuus kansainvälisten riippuvuussuhteiden ja arvoketjujen sekä kaupan kautta.

Me Third Rockissa uskomme, että vesiriskien hallinta ja vastuullinen vedenkäyttö nousevat tulevaisuudessa kolmanneksi ympäristövastuun isoksi teemaksi ilmastokriisin ja luontokadon rinnalle. Halusimme lisätä ymmärrystämme vedenhallintaan liittyvistä haasteista yrityksen näkökulmasta ja haastattelimme aiheesta Sinebrychoffin ympäristökoordinaattoria Hanna Palomäkeä. Third Rock on tehnyt yhteistyötä Sinebrychoffin kanssa jo yli kymmenen vuotta erityisesti vastuullisuusraportoinnissa ja -viestinnässä ja neuvonut yhtiötä päästökompensaatioasioissa. Nyt me asetuimme oppijan rooliin.

Sinebrychoff on Pohjoismaiden vanhin panimo ja Suomen vanhin elintarvikealan yritys. Panimo valmistaa vuosittain noin 300 miljoonaa litraa oluita ja muita juomia. Puhdas vesi on juomien valmistuksen tärkein raaka-aine, joten vesivarantojen turvaaminen on välttämätöntä yhtiön liiketoiminnalle.

Sinebrychoff toteutti ensimmäisen vesiriskiarvionsa jo vuonna 2011, ja se päivitettiin vuonna 2016. Vuonna 2018 yhtiö teki vesivastuusitoumuksen osana Sitoumus2050.fi-verkostoa edistääkseen kestävää vedenkäyttöä juomanvalmistuksessa ja alihankintaketjussa. Ymmärtääkseen mahdollisia vesiriskejään entistä paremmin yhtiö toteutti vuonna 2021 aiempaa laajemman vesiriskikartoituksen. Kartoitus koski panimon koko raakaveden toimitusketjua veden alkulähteeltä Päijänteestä panimon ja jäteveden käsittelyn kautta Itämereen asti.

Vesiriskikartoitus on osa Coca-Cola -yhteistyötä

Sinebrychoff valmistaa Suomessa Coca-Colan juomat. Vesiriskikartoitus on osa tätä yhteistyötä ja  samalla osa Coca-Colan vuoteen 2030 ulottuvaa vesistrategiaa. Kartoitus tehtiin kansainvälisen AWS-standardin (Alliance of Water Stewardship) metodologian mukaisesti. Standardissa huomioidaan sosiaaliset, taloudelliset, lainsäädännölliset, poliittiset ja ympäristöriskit vesivaroille ja vedenkäytölle. Coca-Cola edellyttää kumppaneiltaan kartoituksen tekemistä vähintään viiden vuoden välein, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun kartoitus tehtiin Sinebrychoffilla AWS-metodin mukaisesti.

“AWS on yksi kansainvälisesti arvostetuimmista vesiriskikartoituksen metodologioista, mutta Suomessa ymmärtääkseni vielä aika huonosti tunnettu. AWS syvensi aiemmin tekemiämme kartoituksia ja vaati tiedonkeruun laajentamista koko veden käytön arvoketjuumme”, kertoo Sinebrychoffin ympäristökoordinaattori Hanna Palomäki, joka vastasi kartoituksesta Sinebrychoffilla.

Kartoitus alkaa veden alkulähteeltä Päijänteestä ja kattaa Sinebrychoffin kohdalla Jäniksenlinnan ja Rusutjärven vedenottamon valuma-alueen. Tarkastelun kohteena oli kaksi ulottuvuutta: miten Sinebrychoffin vedenhankinta vaikuttaa Päijänteeseen ja vedenottamoiden valuma-alueisiin sekä miten Päijänne ja vedenottamoiden valuma-alueet vaikuttavat Sinebrychoffiin ja sen vedenhankintaan. Onko valuma-alueella esimerkiksi teollisuutta, jonka päästöt voisivat aiheuttaa riskejä veden laadulle? Millaisia vaikutuksia maataloudella on veden laatuun?

Konsultti ohjasi, sinebrychoffilaiset tekivät työn

Sinebrychoff toteutti vesiriskikartoituksen yhteistyössä ulkopuolisen konsultin kanssa. Suuren osan käytännön työstä tekivät kuitenkin sinebrychoffilaiset konsultin ohjaamina:

“Kartoitus vaati yhteistyötä ja tiedonkeruuta sekä omassa toiminnassamme että koko veden arvoketjussamme. Vierailimme vedenpumppaamolla, ja keräsimme tarvittavan tiedon kasaan yhdessä vedentoimittajamme kanssa. Teimme paljon yhteistyötä myös yhtiön sisällä“, Palomäki kuvaa prosessia.

Aikaa kartoitukseen kului puolisen vuotta, ja prosessi oli Palomäen mukaan varsin vaativa. Silti hänen mielestään toteutustapa eli se, että sinebrychoffilaiset olivat työssä intensiivisesti mukana, kannatti:

“Isoin oppi ja ymmärrys syntyi juuri siitä, että työstimme vastaukset koko veden arvoketjuun liittyviin kysymyksiin. Tieto, vastuu ja asiantuntijuus tulivat meiltä ja jäivät meille, konsultti koosti kerätyt tiedot ja datan ymmärrettävään ja toimintaa tukevaan muotoon.”

Konsultin laatimaan yhteenvetoon kirjattiin Sinebrychoffin vedenhankinnan haavoittuvuuksia ja annettiin suositukset jatkotoimenpiteille. Näiden pohjalta syntyi toimenpidesuunnitelma eli Water Management Plan, jonka mukaisesti vesitoimenpiteitä kohdistetaan jatkossa yhä tarkemmin vedenkäytön mittaamiseen, vesitaseeseen, vesianalyyseihin, sidosryhmäyhteistyöhön sekä koulutukseen. Toimenpiteille on aikataulu ja  nimetyt vastuuhenkilöt.

“Suunnitelma on meille käytännön työkalu tulevaisuuden vedenhallintaan. Mikään lainsäädäntö ei edellytä näin kattavaa kartoitusta, mutta nyt kun olemme sen tehneet, uskon, että se tuottaa meille liiketoimintahyötyä. Mielestäni se osoittaa myös edelläkävijyyttä vesivastuullisuudessa”, pohtii Palomäki.