Ovatko yritykset luomassa tulevaisuuskestävää maailmaa?
Third Rockin toteuttama tilannekuva-arviointi tuo esiin yritysten vahvuudet ja parhaat mahdollisuudet uudistavaan liiketoimintaan ja paljastaa ne osa-alueet, jotka ovat selkeimmin ristiriidassa planetaarisen kestävyyden kanssa. Suurin osa yrityksistä oli sisällyttänyt vastuullisuuden osaksi strategiaansa, mutta eri osa-alueita tarkasteltaessa moni kompastui jo vaatimuksiin, joita voidaan pitää vastuullisuuden minimitasona. Arviointi tekee näkyväksi sen, miten paljon yrityksillä on tehtävää kehittäessään liiketoimintaansa kohti vahvaa kestävyyttä, jossa kaikkea toimintaa määrittää planeetan kantokyky.
Planetaarinen ESG -tilannekuva on Third Rockin kehittämä työkalu, jolla arvioidaan yritysten toiminnan tulevaisuuskestävyyttä. Työkalu ottaa huomioon ympäristön, sosiaalisen ja hallinnollisen kestävyyden osa-alueet ja pisteyttää yrityksen jokaisessa kategoriassa tasoille minimivaatimusten täyttäjä, suunnannäyttäjä tai uudistava. On myös mahdollista, että yritys ei täytä kaikkia minimitason vaatimuksia. Päästäkseen seuraavalle tasolle, yrityksen on täytettävä kaikki edeltävän tason kriteerit.
Minimivaatimusten täyttäjä
Yritys toteuttaa yritysvastuun minimivaatimukset. Tämä tarkoittaa, että yritys noudattaa esimerkiksi ympäristölainsäädäntöä, on laskenut hiilijalanjälkensä tai raportoi vastuullisuudesta vuosikertomuksessa tai verkkosivuilla. Tämä taso ilmentää perinteistä, haittojen vähentämiseen keskittyvää heikkoa kestävyyttä.
Suunnannäyttäjä
Yritys toimii tavoitteellisesti ja näyttää esimerkkiä siitä, miten edetään kohti planetaarisesti kestävää liiketoimintaa. Tällä tasolla yritys on esimerkiksi saattanut osoittaa saavuttaneensa päästövähennyksiä ilmastotieteeseen pohjautuvalla tavalla, tai toteuttaa DEI-kehittämistoimia, joita seurataan ja joista raportoidaan säännöllisesti. Yritys on edennyt toiminnassaan kohti vahvan kestävyyden ajattelua, jossa vastuullisuustoimien vaikuttavuutta mitataan ja mittarit ohjaavat päätöksentekoa.
Uudistava
Yrityksen toiminta on planeetan kantokyvyn rajoissa, mikä tarkoittaa sitä, että toiminta minimoi aiheuttamansa haitat ja sillä on aito positiivinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan. Tällä tasolla yritys on esimerkiksi asettanut toiminnalleen tieteellisesti määritellyn hiilibudjetin. Yritys ei ainoastaan vähennä haitallisia luontovaikutuksiaan vaan todistettavasti parantaa ekosysteemien tilaa ja edistää niiden uusiutumista.
Suuret yritykset ovat aktiivisia vaikuttajia yhteiskunnassa
Arviointiin valittiin mukaan Suomen kymmenen liikevaihdon perusteella suurinta yritystä. Suuret yritykset ovat merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita, joilla on suoria ja epäsuoria vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Yritysten arvoketjuissa työskentelee merkittävä määrä ihmisiä, ja vaikutukset ympäristöön näkyvät ympäri maailmaa. Lisäksi yritykset vaikuttavat usein aktiivisesti lainsäädäntöön, alojensa vallitseviin toimintatapoihin sekä kulutustottumuksiin ja laajemmin koko yhteiskuntaan.
Yritykset valittiin viimeisimmästä eli vuonna 2025 ilmestyneestä Talouselämän vuoden 2024 suurimman yrityksen listasta. Arvioinnissa olivat mukana seuraavat yritykset (aakkosjärjestyksessä):
Ilmarinen, Kesko, Kone, Neste, Nokia, Nordea, Sampo, SOK, Stora Enso, UPM
Arvioinnissa hyödynnettiin vain julkisista lähteistä saatavilla olevia materiaaleja, kuten yritysten kestävyysraportteja, toimintaperiaatteita ja verkkosivuja.
Analyysin tuloksena yksikään arvioitu yritys ei yltänyt uudistavalle tasolle millään osa-alueella. Valtaosa tuloksista täytti kriteerit minimivaatimusten tasolla tai täytti vain osan suunnannäyttäjätason kriteereistä. Myös minimivaatimusten täyttäminen vaatii tiettyjen kriteerien läpäisemistä ja arvioiduista yrityksistä ainoastaan yksi (UPM) täyttää minimivaatimustason kriteerit kaikilla arvioiduilla osa-alueilla.
Tärkeimmät havainnot
1. Absoluuttiset päästöt ovat kasvussa ilmastolupauksista ja siirtymäsuunnitelmista huolimatta
Ilmasto tunnistettiin planetaarisen tilannekuvan arvioinnissa osa-alueeksi, joka on yrityksillä huomioitu sekä toiminnassa että viestinnässä. Kaikki arvioidut yritykset olivat ilmaston osalta vähintään minimivaatimusten täyttäjä -tasolla. Tietoisuus ja suunnitelmat eivät kuitenkaan näkyneet yksiselitteisesti vähentyneinä ilmastopäästöinä.
Kaikki yritykset ovat tehneet ilmastolupauksen päästöjen vähentämisestä, ja valtaosa oli myös sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen ja kansallisten sitoumusten päästövähenemätavoitteisiin. Kahden yrityksen (Neste ja Nordea) ilmastositoumukset eivät täyttäneet arvioinnin kriteerin vaatimuksia. Siirtymäsuunnitelma päästöjen vähentämisestä löytyi puolelta yrityksistä, kun taas puolella tarkastelluista yrityksistä ei ollut tieteeseen perustuvan tason edellyttämää siirtymäsuunnitelmaa tai näyttöä siitä, että päästöjä on lähdetty vähentämään.
Arviointi nostaa esille saman ilmastotyön haasteen, joka on näkynyt yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa laajemminkin: asetetut tavoitteet, tahtotilat ja suunnitelmat eivät näy käytännön tuloksissa. Tähän on eri syitä, mutta yksi suurimmista on ilmastotavoitteiden erillisyys yrityksen taloudellisesta ohjauksesta. Ilmastotavoitteita ei ole välttämättä suhteutettu liiketoiminnan tavoiteltuun kasvuun ja muihin tavoitteisiin, jolloin tehtyjen toimenpiteiden vaikutus kokonaisuuteen lieventyy.
Toinen syy lienee työn vieminen käytäntöön erityisesti sen jälkeen, kun niin sanotut ilmeiset toimenpiteet on tehty. Näitä ovat esimerkiksi siirtyminen päästöttömään sähköön ja energiatehokkuuden lisääminen. Tavoitteiden mukaisella polulla pysymiseksi yrityksen toiminnassa tulisi tapahtua suurempia muutoksia.
Kolmantena syynä Third Rock on tunnistanut, etteivät yritykset kykene saavuttamaan asettamiansa tavoitteita ilman vuoropuhelua, yhteistyötä ja vaikuttamista arvoketjujensa ja muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Myös yrityksen oman toiminnan päästöihin vaikuttaa se, miten laajasti vähäpäästöiset liiketoimintamallit yleistyvät koko yrityskentässä. Jotta yritys voi päästä omiin tavoitteisiinsa, sen on autettava arvoketjunsa muita toimijoita kohti vähäpäästöisyyttä. Tämä vaatii osalta yrityksistä uudenlaista roolia ja vastuunottoa.
2. Luontotyön merkitys tunnistetaan, mutta systemaattisuus ja tavoitteellisuus ovat alkutekijöissä
Yritysten luontotyö on pääosin vähintään minimivaatimusten täyttäjä -tasolla. Seitsemän kymmenestä yrityksestä täytti kaikki minimitason kriteerit. Kaikki yritykset seurasivat luontoon ja vedenkäyttöön liittyviä mittareita säännöllisesti, ja valtaosa (kahdeksan kymmenestä) on raportoinut myös luonnon ja vesiaiheiden parissa tekemistään toimenpiteistä.
Kokonaisuutena systemaattisuus ja tavoitteellisuus vaikuttavat olevan kuitenkin vasta alkutekijöissä, mikä tuli esille suunnannäyttäjätasolle edenneissä yrityksissä. Parhaiten suoriutui SOK, joka täytti 80 % suunnannäyttäjätason kriteereistä. Kesko (40 %), UPM (40 %), Nokia (20 %) ja Nordea (20 %) täyttivät näistä kriteereistä osan. Suunnannäyttäjätasolla luontotyöstä pitää olla konkreettista näyttöä esimerkiksi luonto- ja vesijalanjäljen seurannasta, tavoitteiden asetannasta, siirtymäsuunnitelman laadinnasta ja toimenpiteiden laajamittaisuudesta.
Luontotyö on aikaisemmin ollut yrityksille vaikeammin mitattava ja lähestyttävä aihealue kuin ilmastotyö. Tietoa arvoketjun luontovaikutuksista on vähän, ja se on vaikeasti saatavilla. Lyhyessä ajassa on kuitenkin tapahtunut suuria harppauksia, kun Jyväskylän yliopisto on julkaissut tietokannan luontojalanjäljen laskentaan. Myös SBTN-viitekehys on entisestään kehittynyt. Luotokadon liiketoimintariskit on tunnistettu. Yritykset hyötyvät luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista, joten luonnosta huolehtiminen on – paitsi oleellinen yritysvastuun näkökulma, myös yritysten pitkän aikavälin toimintaedellytys.
3. Vaikutuksia paikallisyhteisöihin ei arvioida yrityksissä riittävällä vakavuudella
Vain kaksi arvioiduista yrityksistä (UPM ja Stora Enso) kertoo paikallisyhteisöjen kanssa tehtävästä työstä ja pääsee minimivaatimusten täyttäjä -tasolle. Muut arvioidut yritykset eivät täytä kriteerejä tai kerro, miten yhteisöjen ja alkuperäiskansojen oikeudet näkyvät yrityksen politiikoissa, millaista vuoropuhelua yhteisöjen kanssa käydään ja miten vuoropuhelu vaikuttaa päätöksentekoon. Yrityksiltä ei löydy kuvausta siitä, miten henkilöstön tietoisuutta alkuperäiskansojen oikeuksista tai paikallisyhteisövaikutuksista on lisätty. Suunnannäyttäjätasolla Stora Enso täyttää 60 % tason vaatimuksista. Näitä ovat vuoropuheluun, kehityshankkeisiin ja paikallisyhteisöjen osallistamiseen liittyvät kriteerit. UPM täyttää lisäksi vastuutukseen liittyvän kriteerin: yhtiö on nimennyt vastuuhenkilön yhteisösuhteiden hoitoon, ja tämän ansiosta UPM täyttää 80 % suunnannäyttäjätason kriteereistä.
Tulos selittyy Third Rockin näkemyksen mukaan osin liiketoiminnan muodolla, koska metsäyhtiöt alkutuottajina ja raaka-aineiden hankkijoina ovat usein suoraan yhteyksissä paikallisyhteisöihin, joiden elinympäristöä ne muokkaavat raaka-aineita hankkiessaan. Aiheesta on käyty media- ja yhteiskunnallista keskustelua, mikä osaltaan lienee vaikuttanut siihen, että yhtiöt ovat investoineet paikallisyhteisötyöhön.
Arvioinnin perusteella yritykset vaikuttavat näkevän arvoketjunsa ulottuvan ainoastaan lähimpiin liikesuhteisiinsa. Vastuullisuustyössä keskitytään tahoihin, joiden kanssa yritykset ovat suorassa taloudellisessa suhteessa (kumppanit, tuottajat, asiakkaat). Yritykset kuitenkin hyödyntävät toiminnassaan planeettamme rajallisia resursseja, jotka ovat yhteyksissä ihmiselämään eri yhteisöissä – esimerkiksi elinympäristöjen muuttuessa tai ilmanlaadun heiketessä. Third Rockin näkemyksen mukaan kaikilla yrityksillä on vaikutuksia paikallisyhteisöihin. Yleensä vaikutukset kasvavat yrityksen kasvun myötä. Vastuullisuusajattelun pitää laajentua kattamaan yhteisöt ja koko yhteiskunta yksinkertaisen ketjuajattelun sijaan.
4. Lähes kaikki arvioidut yritykset ovat toteuttaneet sukupuolten välisen palkkavertailun ja raportoivat DEI-kehittämistoimista
Vaikka maailmalla ja Suomessa on viime vuosina käyty yritysten monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja osallisuustyötä kyseenalaistavaa keskustelua, ja kiristynyt poliittinen ilmapiiri on ajanut DEI-teemoja (Diversity, Equity, Inclusion) yritysvastuutyön varjoihin, arvioidut yritykset ovat jatkaneet työtä. DEI-aiheet on tunnistettu tärkeiksi arvoiksi kaikissa arvioiduissa yrityksissä, ja ne on sisällytetty toimintaperiaatteisiin tai HR-ohjeistuksiin.
Tarkastelimme sukupuolten välisten selittämättömien palkkaerojen arviointia yhtenä osana sosiaalisen vastuun toteutumista. Kaikki arvioidut yritykset ovat toteuttaneet palkkavertailun, ja 80 % on myös julkaissut kehittämistoimia vertailun pohjalta. Yleisesti DEI-toimia seurataan ja niistä raportoidaan säännöllisesti lähes kaikissa arvioiduissa yrityksissä. Vain Kone ja Neste jäivät suunnannäyttäjätasolla pisteittä tämän kriteerin kohdalla, sillä niiden raportointi toimenpiteistä ja niiden seurannasta on heikompaa.
5. HRDD-prosesseissa tunnistetaan vaikutuksia toimitusketjun työntekijöihin, mutta vaatimukset elämiseen riittävästä palkasta löytyvät vain harvalta
Third Rockin Planetaarinen ESG-tilannekuva arvioi paitsi yrityksen omaa toimintaa, myös sen arvoketjua ja arvoketjunhallintaa. Vahvaan kestävyyteen kuuluu asianmukainen ja eri näkökulmat huomioonottava arvoketjunhallinta sekä yhteydenpito sidosryhmien kanssa.
Sosiaalisen vastuun osa-alueella kaikki arvioidut yritykset ovat kuvanneet huolella ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoiteprosessinsa ja pyrkineet vaikuttamaan toimitusketjun työntekijöiden työoloihin asettamalla työoloja koskevia vaatimuksia hankinta- ja yhteistyösopimuksiin.
Eroja yritysten välillä syntyy, kun vaatimuksia tarkastellaan tarkemmin: esimerkiksi elämiseen riittävää palkkaa arvoketjussa käsitteli vain neljä yritystä (Kesko, Neste, Nokia ja SOK). Tätä useampi yritys vaatii palkkauksessa sitoutumista paikalliseen minimiin, mikä ei kuitenkaan aina tarkoita palkkaa, joka riittää kohtuullisen elintason ylläpitämiseen. Monissa tuotantoketjun maissa ei ole määritelty minimitasoa ja jos on, taso saattaa olla vain murto-osa elämiseen riittävästä palkasta. Elämiseen riittävä palkka kattaa työntekijän välttämättömät menot, kuten ravitsevan ruoan, asumisen ja terveydenhuollon, ja mahdollistaa säästämisen.
Vahvaa vastuullisuutta on se, että yritys käyttää vaikutusvaltaansa myös toimitusketjun työntekijöiden hyvinvoinnin varmistamiseen. Hyvä ensimmäinen askel on pyrkiä ymmärtämään toimittajien palkkakäytäntöjä paremmin ja lisätä toimittajien ymmärrystä aiheesta. Myös tilauskäytäntöjä tarkastelemalla voidaan arvioida, jääkö toimittajalle varaa maksaa elämiseen riittävää palkkaa.
6. Puolet arvioiduista yrityksistä sitoo merkityksellisen määrän johdon palkkioista vastuullisuuteen
Konkreettinen keino osoittaa yrityksen sitoutumista vastuullisuustyöhön on sisällyttää vastuullisuustyön edistyminen johdon palkitsemisjärjestelmiin. Palkitsemisen avulla pystytään ohjaamaan ajattelua suuntaan, jossa vastuullisuus on osa liiketoiminnan pitkän aikavälin strategista suunnittelua. Parhaimmillaan se vahvistaa käsitystä siitä, että johdolla on vastuu myös seurauksista, joita vastuullisuustavoitteiden toteutumatta jääminen voi aiheuttaa yritykselle. Vastuullisuuteen panostaminen on yrityksen tulevaisuuden liiketoiminnan ja toimintakyvykkyyden varmistamista.
Arvioiduista yrityksistä vain Nordealla ESG-tekijöiden osuus johdon palkitsemisessa oli vähintään 40 % painottuen pitkän aikavälin tavoitteisiin. Minimitason vaatimuksen (20 % osuus palkitsemisessa) täytti neljä muuta yritystä (Kone, UPM, Stora Enso ja Neste). Osa pisteittä jääneistä yrityksistä on lisännyt vastuullisuusteemoja palkitsemisjärjestelmiin, mutta niiden osuus palkkiosta jäi alle 20 prosentin.
Yritysten ei ole mahdollista saavuttaa uudistavaa tasoa nykyisillä strategioillaan
Arvioinnin tulokset tekevät näkyväksi sen, miten kaukana uudistava taso Suomen suurimmilla yrityksillä vielä on. Monen yrityksen ei ole mahdollista saavuttaa uudistavaa tasoa nykyisillä strategioillaan, mutta tilannekuva voi auttaa muovaamaan ajattelua ja ottamaan askeleita kohti strategista uudistumista. Myös yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa voi lisätä entistä kunnianhimoisemman vastuullisuustyön edellytyksiä ja auttaa hahmottamaan, miltä uudistava liiketoiminta toimialalla voisi näyttää. Talouskasvuun ja kulutuksen lisäämiseen perustuvan liiketoimintamallin muokkaaminen sekä planeetan rajoissa toimiminen vaativat vahvaa sidosryhmäyhteistyötä ja ajattelun muutosta.
Kutsumme mukaan keskusteluun: Mitkä asiat estävät yritystänne siirtymästä kohti uudistavaa liiketoimintaa?
Järjestämme yrityksille ja yritysryhmille räätälöityjä valmennusohjelmia, joissa tuemme yrityksiä muutosmatkalla kohti uudistavaa ja tulevaisuuskestävää liiketoimintaa. Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää!