Ohjelma avarsi ajattelua ja johdatteli pohtimaan planetaarista terveyttä.
Pihlajalinna on yksi seitsemästä FIBSin ja Third Rockin tulevaisuuskestävän liiketoiminnan kehittämisohjelmaan osallistuneesta yrityksestä ja ryhmän ainoa sote-alan toimija. Ohjelma tarjosi Pihlajalinnan edustajille arvokkaan mahdollisuuden syventyä tulevaisuuskestävyyteen ja keskustella näkökulmista muiden asiantuntijoiden kanssa.
Sosiaali- ja terveysalan yritysten tulevaisuushaasteet ovat erilaisia kuin esimerkiksi energia-alan toimijoiden. Ilmastokriisin ja luontokadon kaltaiset toimintaympäristöä voimakkaasti muuttavat voimat vaikuttavat kuitenkin myös sote-alaan. Tämä oli yksi syy siihen, että Pihlajalinna hakeutui mukaan tulevaisuuskestävän liiketoiminnan ohjelmaan.
“Tulevaisuuskestävyys on myös sote-alalle erittäin ajankohtainen aihe, eikä meillä ole varaa olla oppimatta asiasta lisää. Haluan lisätä organisaatiomme ymmärrystä tästä kokonaisuudesta”, taustoittaa Pihlajalinnan vastuullisuuspäällikkö Maija Ikävalko.
“Vuosi 2050, joka on tässä ohjelmassa “visiovuosi”, ei ole niin kaukana kuin voisi äkkiseltään ajatella. Nyt on oikea hetki tutkia, minkälaiset kokonaisuudet vaikuttavat toimintaamme ja miten voimme hyödyntää näitä oppeja tulevaisuudessa”, täydentää Pihlajalinnan ESG Controller Laura Sipilä-Husveg.
Ikävalkon mukaan tulevaisuuskestävyys edellyttää, että lineaarisesta toimintamallista siirrytään resurssiviisaampaan toimintatapaan. Luonnon tarjoamia hyötyjä tulisi integroida palveluihin entistä vahvemmin. Tulevaisuuskestävän liiketoiminnan pitäisi olla sekä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää että taloudellisesti kannattavaa.
“Planetaarinen terveys on tärkeä ja ajankohtainen teema. Ihmisten terveys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia luonnosta, ja meidän pitää ymmärtää paremmin, mitä tämä tarkoittaa ja millaisia liiketoimintamahdollisuuksia se avaa”, Ikävalko pohtii.
Tulevaisuuskestävästä, planetaarisiin rajoihin mahtuvasta liiketoiminnasta ei juurikaan ole olemassa käytännön esimerkkejä. Ajattelutapojen ravistelu avaa matkaa kohti tulevaisuuskestävyyttä.
“Tarvitsemme sekä yritysten että yhteiskunnan tahtotilaa asioiden muuttamiseen. Sääntely on yksi muutoksen ajureista, mutta se on usein hidasta eikä yksin riitä muutoksen aikaansaamiseksi”, toteaa Laura Sipilä-Husveg.
“Tulevaisuuskestävyys on myös sote-alalle erittäin ajankohtainen aihe, eikä meillä ole varaa olla oppimatta asiasta lisää. Haluan lisätä organisaatiomme ymmärrystä tästä kokonaisuudesta.”
Maija Ikävalko
Avoimen keskustelun suuri arvo
Maija Ikävalkolle ja Laura Sipilä-Husvegille tulevaisuuskestävän liiketoiminnan ohjelma on tarjonnut monia näkökulmia.
“Ohjelma on avartanut lisää ajattelumaailmaani, mistä kiitos järjestäjille. Lisäksi olemme voineet pohtia uusia tulevaisuuskestäviä liiketoimintamahdollisuuksia ja kuulleet osallistujien näkemyksiä muilta toimialoilta”, Ikävalko toteaa.
Myös Laura Sipilä-Husveg kiittää vertaistukea ja sitä, että ohjelmassa on annettu runsaasti aikaa keskustelulle.
“Pidin siitä, että meitä kannustettiin hyppäämään syvään päätyyn visioimaan tulevaisuutta. Emme kuitenkaan juuttuneet ihailemaan visiotamme, vaan rakensimme siltaa sen, skenaarioiden ja tämän päivän välille.”
Molemmat kiittävät ohjelman tarjoamaa viitekehystä, jolla voi jäsentää tulevaisuuden kehitystyötä. Ymmärrys siitä, mitä muutos edellyttää, on lisääntynyt.
“Ohjelman aikana käytetyt käsitteet ja termit ovat antaneet minulle kielen, jolla rakentaa yhteistä ymmärrystä”, kiteyttää Laura Sipilä-Husveg.
Sari Kuvaja
Third Rock suunnittelee tulevaisuuskestävän liiketoiminnan valmennusta keväälle 2027. Jos toivot lisätietoja, jätä yhteystietosi oheisella lomakkeella – sitoumuksetta.