Miksi luontotyö kannattaa aloittaa viimeistään nyt?

Jokainen organisaatio on riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta, ja jokaisella organisaatiolla on vastuu toimintansa luontovaikutuksista. Jyväskylän yliopisto julkaisi tammikuussa 2026 avoimen tietokannan yritysten luontojalanjäljen laskemiseen.

IPBESin tuore raportti korostaa yritysten vastuuta

Planeetan rajat on ylitetty lähes kaikilla mittareilla, ja ihmisten aiheuttama sukupuuttotahti jyllää 1000 kertaa perustasoa nopeampana. Tilanne edellyttää jokaiselta organisaatiolta strategista luontotyötä luonnon monimuotoisuuden ja yrityksen oman liiketoiminnan tulevaisuuden turvaamiseksi.

Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) helmikuussa julkaisema raportti korostaa organisaatioiden vastuuta luontovaikutuksista, joita ne toiminnallaan aiheuttavat. Raportissa esitetään kymmenen pääviestiä, joista viisi koskettaa jokaista yritystä:

Kaikki yritykset ovat riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta ja vaikuttavat siihen. Kaikki yritykset voivat myös olla positiivisen muutoksen edistäjiä.
Yritysten nykyiset toimintaympäristön olosuhteet eivät aina edistä oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden toteutumista, vaan ylläpitävät systeemisiä riskejä.
Yhteistyö ja yksilölliset toimet ovat välttämättömiä, jotta oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden edistämiselle voidaan luoda suotuisa ympäristö.
Kaikilla yrityksillä on velvollisuus huomioida vaikutuksensa ja riippuvuutensa.
Vaikutusten ja riippuvuuksien mittaamiseen on jo olemassa menetelmiä ja dataa, joita voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja toimissa läpi arvoketjun.

Luontojalanjälkilaskennalla vauhtia yrityksenne luontotyöhön

Yksi mittaamiseen kehitetty menetelmä on Jyväskylän yliopiston hiljattain julkaisema avoin BIOVALENT-tietokanta, joka mahdollistaa organisaatioiden luontojalanjäljen laskennan. Laskennan tulosten pohjalta organisaatiot voivat tunnistaa oman toimintansa ja arvoketjunsa merkittävimmät luontovaikutukset huomioiden luontokadon viisi ajuria.

Laskennan tavoitteena on arvioida määrällisesti organisaation toiminnan aiheuttamaa luontohaittaa, jotta toimintaa voidaan kehittää haittojen vähentämiseksi.

Yritys, joka on jo toteuttanut päästölaskentaa, saa etumatkaa luontojalanjälkilaskentaan. Laskennassa hyödynnetään vastaavia lähtötietoja organisaation kulutuksen tyypistä ja määrästä. Luontojalanjälkilaskenta voidaan myös yhdistää tulevaan päästölaskentaprojektiin.

Laskennan tuloksena syntyy organisaation luontohaittakerroin (luontoekvivalentti, engl. biodiversity equivalent = BDe). Se kuvaa osuutta maapallon lajeista, jotka ovat vaarassa hävitä organisaation toiminnan seurauksena.

Esimerkiksi Third Rockin luontojalanjälki on 1,72E-10 luontoekvivalenttia. Kun tämä kerrotaan maailman lajien määrällä, saadaan tulokseksi 0,0013 todennäköisesti hävitettyä lajia. Jos oletamme, että maailman suurimmat konsulttitalot noudattaisivat samoja toimintaperiaatteita, kuin Third Rock, johtaisi näiden yritysten toiminta todennäköisesti 20–30 lajin sukupuuttoon per yritys.

Keskeistä laskennassa ovat tulosten analysointi ja luontohaittaa vähentävien toimenpiteiden tunnistaminen, jotka vievät kohti organisaation luontotiekartan rakentamista.

Laskimme oman luontojalanjälkemme

Tutustuimme luontojalanjälkilaskennan malliin laskemalla Third Rockin jalanjäljen. Laskentaan tarvittavat tiedot löytyivät pitkälti päästölaskennan tiedonkeruustamme. Energian osalta jouduimme turvautumaan karkeampaan arviointiin, koska sähkö ja lämpö kuuluvat vuokrasopimukseemme.

Kaavio, joka esittää Third Rockin luontojalanjäljen kategorioittain vuodelta 2025.

Luontojalanjälkilaskenta antoi meille runsaasti uutta kiinnostavaa tietoa hiilijalanjälkilaskennan tulosten lisäksi.

Suomessa sekä sähkön- että lämmöntuotannon päästöt ovat fossiilisen hiilen osalta vähäiset, mutta luontojalanjälki tuo esiin, miten vahvasti Suomen energiajärjestelmä lepää puunpolton varassa. Myös esimerkiksi vesivoiman kohdalla luontohaitta on suuri suhteessa ilmastohaittaan.

Toinen huomionarvoinen seikka on jäsenyyksien aiheuttama suuri luontohaitta, joka näkyy meillä kategorian Talous ja muu hallinto alla. Jäsenmaksujen suhteellisen suurta luontohaittaa saattaa selittää ainakin kaksi tekijää. Toinen on se, että jäsenmaksujen varassa toimivien organisaatioiden rahoituksesta voi tyypillisesti tulla isokin osa muualta kuin jäsenmaksuista, jolloin yhdellä eurolla jäsenmaksua saa suhteessa paljon palvelua. Toinen selittävä tekijä voivat olla joidenkin jäsenyyksiin pohjautuvien organisaatioiden suuret maanomistukset. Tieto on joka tapauksessa kiinnostava, ja se sai meidät pohtimaan omia jäsenyyksiämme ja sitä, millaista kuormitusta ne aiheuttavat elonkehälle.

Ruoan osalta suhteellisen suuri luontohaitta hankinnan volyymiin nähden ei tullut yllätyksenä.

Pohja luontovaikusten vähentämiselle

Jokainen organisaatio on riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta, ja jokaisella organisaatiolla on vastuu toimintansa luontovaikutuksista. Työkaluja vaikutusten tunnistamiseksi on olemassa; yksi niistä on Jyväskylän ylipoiston julkaisema luontojalanjälkilaskennan BIOVALENT-tietokanta

Laskennan tulokset kasvattavat ymmärrystä koko arvoketjun vaikutuksista luontoon. Yhdessä päästölaskennan tulosten kanssa ne muodostavat pohjan luontotiekartan laatimiselle ja luontovaikutusten vähentämiselle. Laskentaa voidaan täydentää laadullisella luontovaikutusten sekä -riskien ja -mahdollisuuksien arvioinnilla.

Tarjoamme luontojalanjälkilaskentaa asiakkaillemme. Ota meihin yhteyttä ja jutellaan organisaatiosi luontotyön konkreettisesta edistämisestä!

Salla Neuman ja Veikko Sajaniemi
Third Rock