Yritysvastuuseen liittyvän lainsäädännön rintamalla on tapahtunut lyhyen ajan sisällä poikkeuksellisen paljon. EU:n kestävyysraportointivaatimuksia on viime kuukausina sekä yksinkertaistettu että rajattu uudelleen, ja kokonaiskuvan hahmottaminen voi olla yrityksille haastavaa.
Kokosimme yhteen sen, mitä on jo päätetty, mikä on vielä auki – ja ennen kaikkea sen, mitä yrityksen kannattaa tehdä nyt riippumatta siitä, pysyykö se lakisääteisen raportoinnin piirissä vai ei.
Kapeneva CSRD:n soveltamisala
Kolmikantaneuvotteluissa 9. joulukuuta 2025 saavutettiin sopu kestävyysraportoinnin soveltamisalan muutoksesta.
Alkuperäiset soveltamisrajat; kahden kolmesta tulee täyttyä:
- 250 työntekijää
- 50 miljoonan euron liikevaihto
- 25 miljoonan euron tase.
Uudet soveltamisrajat, joista molempien täytyy täyttyä:
- 1 000 työntekijää
- 450 miljoonan liikevaihto.
Seuraavaksi neuvoston ja parlamentin pitää vielä virallisesti hyväksyä tämä sopimus, ennen kuin se astuu voimaan. Sopimukseen sisältyy myös tarkistuslauseke mahdollisesta tulevasta soveltamisalan laajentamisesta, joten yllä mainitut rajat voivat vielä muuttua.
Kevyemmät ESRS-standardit
Torstaina 4. joulukuuta kokoonnuimme kuulemaan, kun EFRAG esitteli uuden luonnoksen kevennetyistä ESRS-standardeista. EFRAGin kestävyysraportointilautakunta hyväksyi nämä standardiluonnokset marraskuussa 2025. Hyväksymistä edelsi eri sidosryhmien kuuleminen ja luonnosten tarkistus kuulemisen perusteella.
Odotamme, että uudet viralliset standardit julkaistaan vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla.
Uusi luonnos tuo raportoijalle merkittäviä helpotuksia ja selkeytyksiä. Mikä siis muuttuu?
Tapa arvioida olennaisuutta yksinkertaistuu
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin prosessi tulee sisältämään vähemmän pakollista yksityiskohtaisuutta ja mahdollisuuden top-down-lähestymistapaan. Tämän tarkoittaa sitä, että yritysten ei tarvitse tuijotella valmiiksi annettuja kestävyysseikkalistauksia, vaan ne voivat jatkossa tarkastella vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia strategialähtöisesti.
Standardin rakenne selkeytyy
Päivitetty standardiluonnos on rakenteeltaan entistä tiiviimpi; se sisältää noin 60 prosenttia vähemmän datapisteitä. Toimintaperiaatteita, tavoitteita ja toimenpiteitä koskevat yleiset tiedonantovaatimukset on yksinkertaistettu poistamalla päällekkäisyyksiä aihekohtaisten standardien kanssa.
Aiemmin MDR-vaatimuksina (Minimum Disclosure Requirements) tunnetut vaatimukset tunnetaan nyt GDR:nä (General Disclosure Requirements). Samaa lähestymistapaa on sovellettu aihekohtaisiin vaatimuksiin, jotka liittyvät esimerkiksi SBM-3:een ja IRO-1:een. Nämä tiedot esitellään jatkossa ESRS 2 -standardin alla aihekohtaisten standardien sijaan.
Arvoketjunäkökulma kapenee
Tämänhetkisen standardiluonnoksen mukaan yritysten ei tarvitse hankkia tarkkaa dataa suoraan arvoketjun eri toimijoilta. Sen sijaan riittää, että käytetään järkeviä estimaatteja ja kerrotaan avoimesti, mitä tietoja puuttuu. Yritysten tulee kuitenkin kuvata suunnitelmansa tiedonkeruun kehittämiseksi.
Miten lähestyä muutoksia?
Vaikka esitellyt muutokset eivät vielä ole lainvoimaisia, yritykset voivat jo varovasti hyödyntää uutta ESRS-standardiluonnosta. Lakisääteisen raportoinnin ulkopuolella tällä hetkellä olevat yritykset voivat alkaa suunnitella raportointiprosessejaan uuden viitekehyksen mukaisiksi. Suuret, jo raportoivat yritykset jatkavat luonnollisesti lainvoimaisen ESRS:n mukaisesti, mutta nekin voivat jo pohtia uusien linjausten mukaisen raportoinnin aloittamista syksyllä.
”Kestävyysraportoinnin merkitys ei takapakista huolimatta ole katoamassa. Yksinkertaisempi, strategisempi ja merkityksellisempi raportointi on tulevaisuuden linja.”
Soveltamisalan ulkopuolelle jääneet yritykset voivat hyödyntää kokonsa perusteella joko VSME-standardia tai kevennettyä ESRS:ää. Jos yritys on raportoinut pitkään ESRS:n mukaisesti ja putoaa vain juuri ja juuri soveltamisalan ulkopuolelle, voi olla järkevämpää jatkaa kevennetyllä ESRS:llä kuin siirtyä VSME:hen. Jos taas yrityksen kestävyysraportointi on vielä alkuvaiheessa, voi olla perusteltua edistää raportointia VSME-viitekehystä mukaillen. Tässä tapauksessa suosittelemme lähtökohtaisesti laajempaa moduulia (Comprehensive Module) ja raportin täydentämistä muilla olennaisilla tiedoilla.
Lisäksi yritysten kannattaa seurata uusia ohjeita, joita EFRAG julkaisee: esimerkiksi uusi datapistelistaus (IG3) on määrä julkaista vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä, ja tämä tarjoaa tarkemman pohjan raportoinnin valmistelulle.
Omnibus on tuonut kestävyysraportointiin liittyvien päätösten ristiaallokossa olleille yrityksille paljon epävarmuutta ja ennakointihaasteita. Third Rockissa ajatellaan, että CSRD:n soveltamisalan kaventaminen vesittää kestävyysraportoinnin tavoitteita. Tästä huolimatta standardien keventyminen on osin tervetullut muutos.
Kestävyysraportoinnin merkitys ei takapakista huolimatta ole katoamassa. Yksinkertaisempi, strategisempi ja merkityksellisempi raportointi on tulevaisuuden linja, ja parhaimmillaan nämä muutokset vapauttavat resurssit varsinaisen kestävyystyön edistämiseen ja auttavat keskittämään yritysten työn aidosti vaikuttaviin toimiin.
Henni Savolainen