Third Rock ja Traficom toteuttivat yhteistyössä julkaisun Luonnos kestävän tekoälyn työkalupakiksi. Projektia vetäneet Third Rockin vastuullisuuskonsultti Miikkael Niemi ja Traficomin johtava asiantuntija Susanna Niinivaara jakavat blogissamme näkökulmia tekoälyn vastuulliseen käyttöön.
Vastuullisuuskonsultti Miikkael Niemi: ”Oleellista on se, mihin tekoälyä käyttää”
Miikkael, millaisia kestävyysnäkökulmia tekoälyn käyttöön liittyy?
Tekoälyllä on merkittäviä vaikutuksia kaikilla kestävyyden ja vastuullisuuden osa-alueilla. Haittapuolia ovat muun muassa valtava energiankulutus, sosiaaliset ongelmat kolmansissa maissa ja tietoturvaloukkaukset. Tekoäly tuo kuitenkin myös hyötyjä: tiedonkäsittely esimerkiksi helpottuu, ja tekoäly luo innovaatiomahdollisuuksia.
Oleellista on se, mihin tekoälyä käyttää eli mikä on tekoälyn käytön nettovaikutus. Hupikäytön nettovaikutus on todennäköisesti negatiivinen, kun taas esimerkiksi ilmastotutkimuksessa nettovaikutus jäänee plussalle, jos käytetään tarkoitukseen räätälöityjä ohjelmistoja ja saadaan lopputuotteena lisätietoa esimerkiksi ilmastokriisin lieventämiseksi.
Tekoälyllä on siis sekä hyöty- ja haittapuolia, mutta sen ympäristövaikutukset realisoituvat välittömästi. Tämän vuoksi tekoälyä tulisi käyttää tarpeisiin, joissa se on aidosti hyödyllisempi kuin jokin muu työkalu.
Jos ruokakaapissa vaikkapa on pastaa, pestoa ja tomaatteja, on toki houkuttelevaa kysyä kokkausvinkkejä tekoälyltä, mutta reseptin saattaa löytää samalla vaivalla jostain muualtakin.
Oleellista on myös valita oikeat ja riittävät tekoälytyökalut. On vähän kuin löisi naulaa moukarilla, jos hyödyntää laajoja kielimalleja yksinkertaisen ongelman ratkaisemiseen. Mitä isompi moukari, sitä isommat vaikutukset.
Muistuttaisitko vielä, mitä kielimallit tarkoittavat, kun puhutaan tekoälystä?
Kielimallilla tarkoitetaan tekoälyratkaisua, joka tuottaa luonnollista kieltä, kuten tekstiä tai puhetta. Tämä mahdollistaa helpon kommunikaation ja tekoälyn ohjauksen. Viime vuosina ovat yleistyneet niin sanotut generatiiviset tekoälyt, jotka tuottavat uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvaa tai ääntä. Ne pohjautuvat pääosin kielimalleihin.
Minkä kokoluokan ympäristövaikutuksista tekoälyn kohdalla puhutaan?
Tekoälyä hyödynnetään monessa paikassa aina puhelimen kameran värisäädöistä lähtien. Keskustelevan tekoälyn käytettävyys ja mahdollisuudet ovat kuitenkin nostaneet tekoälyn näkyvästi ihmisten arkeen ja lisänneet käyttöä, joten keskityn nyt sen vaikutuksiin.
Energiankulutus riippuu merkittävästi tekoälyalustasta, käytetyistä syötteistä ja siitä, pyydetäänkö tekoälyä tuottamaan tekstiä, kuvaa vai esimerkiksi videota.
Arviot energiankulutuksesta tekstimuotoisessa kysymykseen vastaamisessa vaihtelevat eri selvityksissä 0,0158–0,3 Wh. Kuvan tuottaminen kuluttaa MIT Technology Review’n arvion mukaan energiaa 0,31–1,22 Wh kuvan laadusta riippuen ja korkealaatuisen viiden sekunnin mittaisen videon tuottaminen 9 444 Wh. Videon tuottaminen saattaa siis kuluttaa energiaa yli 30 000 kertaa enemmän kuin pelkän tekstin; samalla energialla esimerkiksi lämmittäisi isoa sähkösaunaa tunnin verran.
Lisäksi on muistettava, että vedenkulutus linkittyy vahvasti energiankulutukseen tekoälyn käytössä ja koulutuksessa. Tekoälyn käyttö on globaalia, mutta vedenkulutuksen vaikutukset pääosin paikallisia: ne keskittyvät komponenttituotantoon ja datakeskusten ympäristöön. OECD.AI-sivuston arvion mukaan ChatGPT:n kouluttaminen vaatii miljoonia litroja vettä, ja palvelun käytössä 20–50 kysymyksen ketju kuluttaa noin viisi desilitraa.
Yksittäisen tekoälyhaun vaikutukset eivät ehkä tunnu isoilta, mutta volyymit ovat valtavia. Esimerkiksi ChatGPT:llä oli helmikuussa 2025 noin 400 miljoonaa käyttäjää viikossa, ja tämä määrä tuplaantui huhtikuuhun mennessä, jolloin käyttäjiä oli siis 800 miljoonaa viikossa.
Googlen Gemini-applikaatiolla on 400 miljoonaa aktiivikäyttäjää kuukausittain, minkä lisäksi Gemini suorittaa erillisen tekoälyhaun osana jokaista Google-hakua. Googlen hakukonetta käyttää noin viisi miljardia ihmistä, ja sillä tehdään päivittäin lähes 14 miljardia hakua. On selvää, että tekoälyn liittäminen hakuun lisää jokaisen Google-haun energiankulutusta, eikä tätä ominaisuutta saa kovin helposti pois päältä.
Tekoälyn käytön määrä ja laatu vaihtelee paljon, mutta Yhdysvaltain energiaviraston arvion mukaan nykykehityksellä energiankulutus saattaa jopa kolminkertaistua vuoteen 2028 mennessä. Tämä vastaisi yli 20 prosentin osuutta kaikkien Yhdysvaltain kotitalouksien energiankulutuksesta. Ei siis mikään ihan pieni luku. Tähän voimme kuitenkin vielä vaikuttaa omilla käyttötottumuksillamme.
Lue MIT Tehcnology Review’n artikkeli tekoälyn energiankulutuksesta.
Lue OECD.AI-sivuston artikkeli vedenkulutuksesta.
Lue Yhdysvaltain energiaviraston artikkeli tekoälyn energiankulutuksen kasvusta.
Entä millaisia eettisiä näkökulmia tekoälyn käyttöön liittyy?
Tekoälyn tuottamaan informaatioon on muistettava suhtautua samalla kriittisyydellä kuin kaikkeen muuhunkin lukemaansa. Nykyisin monet tekoälyalustat antavat lähteet tuottamalleen sisällölle, ainakin pyydettäessä.
Ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista selvittää, millä materiaalilla kielimallia on opetettu ja mitä materiaalia se hyödyntää. Koulutusmateriaali saattaa lisäksi olla puolueellista tai tahattomasti vääristynyttä.
Lähteiden tarkistaminen on hyvä ajatus siinäkin mielessä, ettei tule hyödyntäneeksi toisten ihmisten tekemää työtä antamatta heille kunniaa siitä.
Tekijänoikeuskysymykset linkittyvät tekoälyn eettiseen käyttöön ja sosiaaliseen vastuuseen.
”Tekoälyn koulutustyötä teetetään globaalissa etelässä, ja se on huonosti ohjattua, huonosti palkattua ja henkisesti kuluttavaa.”
Teknisessä mielessä suurin sosiaalisen vastuun ongelma on, että tekoälyn koulutustyötä teetetään globaalissa etelässä ja se on huonosti ohjattua, huonosti palkattua ja henkisesti kuluttavaa. Esimerkiksi opettaakseen tekoälylle raiskauksen ja rakastelun eron työntekijä saattaa joutua katsomaan koko työpäivänsä ajan materiaalia, jota kukaan meistä tuskin haluaisi katsoa.
Onko eri tekoälyratkaisujen välillä eroa vastuullisuusnäkökulmista katsottuna, ja mistä näistä asioista saa tietoa?
Läpinäkyvää julkista vertailua aiheesta ei ole saatavilla, ja tekoälyn vastuullisuus riippuu vahvasti siitä, mihin sitä käyttää. Tältä pohjalta on todettava, että sataprosenttisen vastuullista tekoälyä ei ole olemassa.
Tekoälyn vastuullisuuteen liittyvää kehitystyötä ja tutkimusta on kuitenkin käynnissä, vaikka se saa harvoin tilaa päivittäismediassa. Aiheeseen voi lähteä tutustumaan netissä esimerkiksi hakusanoilla sustainable ai.
Tekoäly on joka tapauksessa jo osa arkeamme, joten on tärkeää tunnistaa sekä sen haittavaikutukset että hyödyt, kuten tiedon jäsenteleminen, turhan työn vähentäminen ja innovaatioiden mahdollistaminen. Tekoälyyn kannattaa siis tutustua syvällisesti, ja sen käyttöä on syytä opetella ja järkeistää niin, että nettovaikutus jää globaalissa mittakaavassa positiiviseksi.
Johtava asiantuntija Susanna Niinivaara: ”Keskustelu tekoälyn ympäristövaikutuksista on vasta alkamassa, ja Traficom haluaa olla siinä mukana.”
Susanna, mihin Traficom hyödyntää tekoälyä?
Käytämme generatiivista tekoälyä tukiälynä. Kokeiluja on ollut useita, ja niitä on nytkin meneillään. Olemme esimerkiksi pilotoineet sisäisesti bottia, joka hyödyntää generatiivista tekoälyä. Tässä kokeilussa olemme testanneet, voisiko tietoa ulkoisilta nettisivuilta hakevasta botista olla apua asiakaspalvelussamme.
Tekoälyyn tutustuminen ja uuden opetteleminen on osa riskienhallintaa julkishallinnon organisaation työssä. Olemme harjoitelleet tekoälyn käyttöä laveasti kirjoittamisen ja tekstien käsittelyn apurina, suunnittelussa ja tiedonhaussa.
Hyväksyimme huhtikuussa 2024 tekoälyn käyttöohjeet, jotka kannustavat koko henkilöstöä kokeilemaan ja opettelemaan uutta. Ohjeistuksessamme muistutetaan myös virkavastuusta: tekoälyn tuottamaa aineistoa ei pidä käyttää, jos ei ymmärrä sen sisältöä, ja vastuu välitetystä tiedosta on joka tapauksessa aina ihmisellä.
Mitkä ovat tekoälyn suurimmat hyödyt julkishallinnon organisaation työssä?
Ajattelen, että hyödyntämällä tekoälyä voimme palvella kaikkia entistäkin paremmin ja luoda mielekästä työelämää. Traficomin tekoälyohjelman yhtenä tavoitteena on toimintatapojen uudistaminen. Se on hyvä tavoite.
”Laadulla luodaan tehokkuutta, ja nimenomaan näin päin. Kaihdan yksinkertaistavaa puhetta, jossa tekoälyllä vain tehostetaan”
Laadulla luodaan tehokkuutta, ja nimenomaan näin päin. Kaihdan yksinkertaistavaa puhetta, jossa tekoälyllä vain tehostetaan.
Tekoälyn avulla voimme myös selkeyttää kieltä. Selkeä kieli on hallinnon aliarvostetuin työkalu.
Onko tekoälyn käytössä jotain haasteita tai haittoja?
Kyllä on, sekä haasteita ja haittoja. Paljon riippuu aina siitä, mihin päätämme teknologiaa käyttää. Samalla työkalulla voi luoda hyvää tai pahaa, hyvinvointia tai huijausta.
On tärkeää ymmärtää, että opimme hahmottamaan uusien teknologioiden myönteisiä ja kielteisiä puolia samalla, kun käytämme niitä. Tämän vuoksi ei kannata jäädä odottamaan ja katsomaan, mitä tuleman pitää, vaan olla itse mukana kehityksessä, viemässä hyödyllistä ja vastuullista käyttöä eteenpäin.
Keskustelu tekoälyn ympäristövaikutuksista on vasta alkamassa, ja Traficom haluaa olla siinä mukana. Varmuudella voimme sanoa, että tekoälyn hyödyntäminen kuluttaa valtavasti energiaa. Tekoälyn ympäristövaikutuksilla on kädenjälki ja jalanjälki, mutta nettovaikutusta emme vielä voi täsmällisesti määritellä.
Millaisia vastuullisuusnäkökulmia Traficom on pohtinut, ja miten niihin on reagoitu?
Teimme yhdessä Third Rockin kanssa selvityksen nimeltä Luonnos kestävän tekoälyn työkalupakiksi. Otimme luonnos-sanan mukaan nimeen, sillä tajusimme työn aikana, että olemme vasta alussa.
Third Rockin selvityksessä luotiin malli sille, miten voisimme hahmottaa tekoälyn kestävyyttä. Työ oli paljon mutkikkaampaa kuin aavistin. Toisiinsa liittyviä asioita on paljon, ja työ laajeni heti alkajaisiksi koskemaan muutakin kuin ympäristövaikutuksia.
No, nyt meillä on määritelmä kestävälle tekoälylle. Kestävällä tekoälyllä tarkoitamme tekoälyä, jonka kehittämisessä ja käytössä osataan tunnistaa ja huomioida ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tavoitteet.
Selvityksessä luotiin malli, jossa tunnistettiin viisi keskeistä huomioitavaa näkökulmaa: ympäristö, etiikka, tietosuoja ja tietoturva, sääntely sekä työelämä ja talous. Kun haluamme tekoälyn käytön olevan kestävää, nämä näkökulmat pitää huomioida. Tekoälyn tietosuojaa, tietoturvaa ja sääntelyä oli Traficomissa luonnollisestikin käsitelty jo ennen tätä selvitystämme.
Tärkeää on myös tajuta se, että organisaation vastuu korostuu yli yksilön vastuun.
Lue Luonnos kestävän tekoälyn työkalupakiksi.
Mikä on ollut suurin hyöty Third Rockin selvityksestä?
Suurin hyöty oli kokonaiskuvan luominen. Me halusimme ymmärtää ympäristövaikutuksia, mutta Third Rock lavensi ajatusta kestävyydestä. Tämä mutkisti työtä, mutta sellaista uusien juttujen tajuaminen on.
Olen kiitollinen siitä, että Third Rockin konsultit eivät arastelleet tuoda selkeästi esille ympäristö- ja sosiaalisen vastuun näkökulmia, joita tekoälyn kehitykseen ja käyttöön liittyy. Keskustelu ei etene, jos vaikeiden asioiden esiin nostamista kaihdetaan.
Toinen päivänselvä hyöty oli se, että ymmärsimme, että tätä työtä täytyy jatkaa.
Miten työ Traficomissa jatkuu?
Olemme esitelleet Luonnosta kestävän tekoälyn työkalupakiksi omassa virastossamme, hallinnonalalla ja ministeriöille sekä julkaisseet sen verkossa.
Teemme parhaillaan virkatyönä työsuunnitelmaa jatkolle. Se kulkee työnimellä Kestävän tekoälyn käytännön toteutusmalli viranomaistyössä. Olemme siis saaneet jo ”luonnoksen” tipautettua suunnitelmasta pois.
Sovitamme tätä työtä myös tekoälyn hallintamalliin, joka on meillä virastossa tekeillä. Meillä on prosessit tietoturvallisuuden arviointiin, ja yhtä lailla meillä pitäisi olla prosessit ympäristövaikutusten ja eettisyyden arviointiin.
Joudutte varmasti huomioimaan tekoälyn suhteen myös sellaisia asioita, joita meidän kansalaisten ei tarvitse miettiä.
Viranomaisena kannamme vastuun toiminnasta, joka vaikuttaa ihmisten arkeen. Meidän pitää olla työssämme huolellisempia kuin yksittäisen tekoälyn hyödyntäjän.
EU:n tekoälyasetus tuo virastolle uusia tehtäviä. Hallituksen esitys tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi on eduskunnan käsiteltävänä, ja Traficom on yksi niistä viranomaisista, joille esitetään valvontatehtäviä.
Ajattelen, että voimme lisäksi olla esimerkkinä uudenlaisen työelämän luomisessa. Työelämän tärkein taito on opitun jakaminen. Tätä jankutan itselleni ja muille joka paikassa. Tekoälyn opettelu toi tämän oivalluksen.
Miten työssänne näkyy kansalaisten suojaaminen tekoälyn riskeiltä?
Tekoälyasetus tuo Traficomille uusia viranomaistehtäviä, mutta yhtä tärkeää on se, että kehitämme omia käytäntöjämme avoimesti ja jaamme oppimaamme muiden kanssa.
Ajattelen, että nyt on meneillään tekoälylukutaidon opettelu. Siinäkin julkinen hallinto voi olla apuna, kannustajana ja jopa inspiraationa. Jos meitä pyydetään jonnekin puhumaan tekoälystä ja tekoälyasetuksesta tai vetämään koulutuksia, mielestäni meidän pitäisi aina vastata myöntävästi.
Mitä toivoisit meiltä kansalaisilta, jotta emme hankaloittaisi tätä työtänne?
En ajattele, että kansalaiset hankaloittavat minkään viraston työtä.
Toivoisin kuitenkin, että tekoälyyn ja sitä hyödyntäviin työkaluihin suhtauduttaisiin sekä kouluissa että työpaikoilla uteliaasti. Olemme tekemisissä sellaisen teknologian kanssa, joka on muutoksessa vielä pitkään. Tämä ei sinänsä ole ihmeellistä, sillä maailma muuttuu joka tapauksessa koko ajan.
Kun ymmärretään, että uuteen teknologiaan sisältyy myös riskejä, osataan paremmin toimia niin, että nämä riskit eivät toteudu. Ja jos asetamme tekoälylle tavoitteita, jotka palvelevat yhteistä hyvää, voimme myös saavuttaa nämä tavoitteet yhdessä ja hallita riskejä matkan varrella.
Jaksan toistella, että tekoälyn käytölle pitäisi asettaa tavoitteet siinä missä kaikelle muullekin tekemiselle. Meidän julkishallinnossa pitäisi tavoitella parempia palveluja kaikille ja mielekkäämpää työelämää, ja nämä asiat kulkevat käsi kädessä.
Miikkaelia ja Susannaa haastatteli Third Rockin sisällöntuottaja Anu Räsänen.