Arvoketju keskeisenä osana kestävämpää strategiatyötä – mitä ja miksi?

Arvoketjuanalyysi ei ole lisätyötä, vaan koko kestävyystyön ja raportoinnin kivijalka.

Suurimmassa osassa yrityksistä toiminnan merkittävimmät vaikutukset ja riskit liittyvät arvoketjuun. Jotta omasta liiketoiminnasta on ylipäätään mahdollista kantaa vastuuta ja jotta sen kestävyyttä on mahdollista arvioida ja kehittää, yrityksellä tulee olla ymmärrys sen arvoketjusta ja siitä, mihin kaikkialle se ulottuu. Vaikka lakisääteiset velvoitteet voivat olla heikkenemässä Omnibusin myötä, yritykseen reaalimaailman kautta kohdistuvat riskit, esim. ilmastoriskit ja ihmisoikeusriskit, ovat totisinta totta ja niiden ymmärtäminen on tärkeää yrityksen pitkän aikavälin menestyksen varmistamiseksi ja sijoittajien luottamuksen säilyttämiseksi. 

Jotta tuo yrityksen arvoketjun ymmärrys ei jää vain yhden ihmisen varaan, se tulee olla dokumentoituna ja kuvattuna auki. Arvoketjun kuvaus helpottaa toimintaa monessa kohtaa, oli kyse sitten liiketoiminnan vaikutusten, taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien arvioinnista, sidosryhmävuoropuhelusta, strategisen vastuullisuuden kehittämisestä, kestävyysraportoinnista tai vaikkapa uusien työntekijöiden perehdytyksestä.

Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ja ESRD-vaatimukset edellyttävät yrityksiltä ansaintamallin ja arvoketjun kuvaamista sekä liiketoiminnan kestävyyden tarkastelua koko arvoketjun osalta. Pelkkä omien seinien sisällä tapahtuvan toiminnan arviointi ei siis enää yksin riitä. Monet isot pörssiyhtiöt ovatkin jo ensimmäiset CSRD:n mukaiset raporttinsa julkaisseet. 

Osallistuin taannoin FIBS:n toteuttamaan BDO:n asiantuntijoiden Opit ensimmäisestä CSRD-raportointikierroksesta-webinaariin, jossa käytiin lävitse varmentajien kokemuksia ensimmäisistä kestävyysraporteista. Arvoketjukuvausten tärkeä rooli nousi siellä esille. Se on asia, minkä olemme huomanneet myös meidän Third Rockin kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi -toimeksiannoissa. Monilla yrityksillä ei ole valmiina kovinkaan tarkkoja kuvauksia arvoketjuistaan, ja näitä olemme sitten yhdessä työstäneet eteenpäin.

Mikä on arvoketju?

Arvoketju (engl. value chain) tarkastelee sitä, miten arvo syntyy yrityksen sisällä ja yhteistyössä kumppaneiden kanssa mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta raaka-aineesta syntyy lopullinen, asiakasta hyödyttävä tuote tai palvelu. Arvoketju on alun perin Michael Porterin kehittämä käsite, jota käytetään usein kilpailuetujen ja kehityskohteiden analysointiin. 

Arvoketju voidaan jakaa karkeasti kolmeen vaiheeseen: arvoketjun alkupäähän (upstream), yrityksen omaan toimintaan ja arvoketjun loppupäähän (downstream). Arvoketjun alkupää kattaa vaiheet ja toimijat, jotka ovat ennen yrityksen omaa toimintaa: raaka-aineiden tuotanto alkulähteiltä asti, tavara- ja palvelutoimittajat sekä saapuvan logistiikan kuljetukset. Oma toiminta kattaa luonnollisesti kaikki yrityksen omat prosessit, kuten tavaroiden ja/tai palveluiden tuotannon, tukifunktiot, hallinnon sekä sisäisen logistiikan. Arvoketjun loppupää kattaa vaiheet ja toimijat, jotka ovat yrityksen oman toiminnan jälkeen, kuten jakelun, jälleenmyynnin, asiakkaan toimesta tapahtuvan tuotteiden ja palveluiden käytön ja sen aikaiset päästöt sekä tuotteen tai palvelun elinkaaren loppuvaiheessa käytöstä poistamisen ja kierrätyksen. Arvoketjussa yrityksen “omien seinien sisällä tapahtuva toiminta” nähdään siis vain yhtenä osana laajempaa kokonaisuutta. 

Arvoketjun ohella toinen yleisesti käytetty termi on toimitusketju (engl. supply chain), joka keskittyy materiaalien, tuotteiden ja tietojen virtaan yritysten välillä. Toimitusketjusta puhuttaessa painottuvat logistiikka, toimitusajat, varastointi, hankinnat ja tehokkuus. Toimitusketju on siis enemmän operatiivisiin asioihin keskittyvä termi, kun arvoketjussa fokus on strategisempi ja painotus arvonluonnissa ja kilpailuedussa.

Ilman arvoketjua ei synny uskottavaa olennaisuusarviointia

Arvoketjun avulla yrityksen vaikutuksia, taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia, on mahdollista arvioida sen eri vaiheissa niin arvoketjun alkupäässä, yrityksen omassa toiminnassa kuin arvoketjun loppupäässä. Tosiasia on, että yritysten merkittävimmät vaikutukset, kuten vaikkapa Scope 3 päästöt ja ihmisoikeusvaikutukset, tapahtuvat juuri arvoketjussa, mikä tekee tästä työstä niin tärkeää ja helpottaa myös luotettavien datalähteiden tunnistamista mittaamista ja raportointia varten. 

Arvoketjun ymmärryksestä on apua kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin sidosryhmävuoropuhelussa, koska arvoketjun avulla on helpompaa tunnistaa olennaisten vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät sekä keskeisimmät kestävyystietoa käyttävät sidosryhmät – eli heidät, joita vuoropuheluun olisi kaikkein keskeistä osallistaa. Arvoketjun ymmärrys auttaa fokusoimaan kestävyyden kehittämiseen ja raportointiin liittyvät toimenpiteet oikein. 

Sijoittajia ja rahoittajia kiinnostaa erityisesti arvoketjun taloudelliset riskit ja mahdollisuudet ja näiden vaikutukset yrityksen arvonmuodostukseen. Yritykset, jotka hallitsevat arvoketjunsa, hallitsevat vastuullisuusriskejään ja osaavat hyödyntää myös arvoketjun tarjoamat mahdollisuudet liiketoiminnassaan ja sen suuntaamisessa.

Muutamia esimerkkejä:

  • Toimitusketjun haavoittuvuus: Jos yrityksen arvoketju on vaikkapa kovasti riippuvainen jostain kriittisestä raaka-aineesta, jonka saatavuus uhkaa vaarantua ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvien sään ääri-ilmiöiden myötä, yrityksen omistajat kuulevat näistä mielellään etukäteen, jotta voivat arvioida riskiä ja tehdä tarvittavia päätöksiä ja toimenpiteitä sijoitustensa turvaamiseksi.
  • Siirtymäriskit: Jos yrityksen toiminta kytkeytyy vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin, joiden käytöstä joudutaan luopumaan ilmastokriisin hillitsemiseksi, niin yrityksen asiakaspohjaa ei välttämättä kannata rakentaa kovasti näiden toimijoiden varaan ja sijoittajat voivat haluta käyttää valtaansa vähentääkseen altistumista tällaisille ei-tulevaisuuskestäville toimijoille sijoitusten turvaamiseksi.
  • Liiketoimintapotentiaali: Jos tuotteen elinkaaren pidentäminen tarjoaa merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia esimerkiksi kiertotalouden kautta, arvoketjukuvauksen avulla voidaan paikantaa, missä vaiheissa nämä mahdollisuudet syntyvät. Tämäkin on tieto, jota sijoittajat voivat hyödyntää arvioidessaan yhtiön pitkän aikavälin arvoa.
  • Sosiaalinen vastuu ja maineriskit: Jos yritys ostaa alihankintana palveluita, mutta toimittajan toiminnassa ilmenee esimerkiksi työntekijöiden oikeuksien rikkomuksia tai syrjintää, voi tämä heijastua mainehaittana ja luottamuksen menetyksenä myös tilaajayritykseen. Arvoketjuymmärrys auttaa puolestaan tunnistamaan tällaiset riskit ajoissa tarjoten myös sijoittajille arvokasta tietoa ja mahdollistaa toimenpiteet riskien minimoimiseksi.

Millainen arvoketjun ymmärrys teidän yrityksessänne on?

Jos tuntuu, että olette arvoketjukuvauksen kanssa vielä lähtökuopissa tai että tätä olisi hyvä työstää vielä eteenpäin, niin autamme mielellämme.

Kirsi Vuorinen