Kaikkien yritysten pitäisi olla kiertotalousyrityksiä

Tänään vietetään kansainvälistä Circular Monday -päivää. Third Rock on mukana kampanjassa haastamassa yrityksiä toimiin kiertotalouden edistämiseksi.

Mitä ja miksi kiertotalous?

Kiertotaloudella tarkoitetaan järjestelmää, jossa ei synny jätettä vaan tuotteet ja materiaalit pysyvät kierrossa ja säilyttävät arvonsa mahdollisimman pitkään. Nykyinen lineaarinen talousjärjestelmämme, jossa tuotteita valmistetaan, käytetään ja heitetään pois, perustuu luonnonvarojen ylikulutukselle. Lineaarisen talousmallin vaatima materiaalimäärä ja sen aiheuttamat päästöt eivät mahdu maapallon ekologisen kantokyvyn rajoihin. ¹

Luonnonvarojen ylikulutus on juurisyy myös meitä uhkaaviin ympäristökriiseihin: ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Kulutamme luonnonvaroja huomattavasti nopeammin kuin luonto kykenee uusiutumaan.² Suomessa materiaalien kierrätysastetta ei ole saatu kansallisesti nostettua ja materiaalina hyödyntäminen on liian vähäistä. Olemme maailman eniten luonnonvaroja käyttävien maiden joukossa, ja vietämme laskennallista ylikulutuspäivää jo maaliskuun lopussa.³

Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pysyvät kierrossa kunnossapidon, uudelleenkäytön, kunnostamisen, uudelleenvalmistuksen, kierrätyksen ja kompostoinnin avulla. Englannin kielellä kiertotaloudesta puhuttaessa viitataan usein niin sanottuihin R-strategioihin (reduce, reuse, recycle jne.). Ellen MacArthur-säätiön mukaan kiertotalous perustuu kolmeen periaatteeseen: jätteen ja saastumisen minimoimiseen, tuotteiden ja materiaalien kierrättämiseen sekä luonnon kiertokulun ja uudistumisen vahvistamiseen.⁴

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on on ollut viime vuosien ajan vahva kiertotalouden ajuri niin Suomessa kuin maamme rajojen ulkopuolellakin. Sitra on muun muassa järjestänyt vuodesta 2017 lähtien vuosittaisen kiertotalouskonferenssin, World Circular Economy Forum:in.⁵ Ensi vuoden alusta lähtien Sitra on mukana rakentamassa EU:n kiertotalouden osaamiskeskusta (EU Circular Economy Resource Center, EU CERC), joka on Euroopan komission, Sitran, Suomen ulkoministeriön ja Belgian kehitysyhteistyöorganisaatio Enabelin yhteinen aloite.⁶

Yrityskentälle on viime vuosien aikana tullut useita kiertotaloutta edistäviä toimijoita muun muassa tarjoamaan kierrätys-, korjaus- ja vuokrauspalveluja sekä tekemään kiertotalouden innovaatio- ja konsultointityötä. Kiertotalouden tulisi kuitenkin koskea yhteiskuntaamme laajemmin, ei ainoastaan niin sanottua kiertotalousalaa. Sitran mukaan kiertotalousratkaisut erityisesti ruoantuotannossa, rakennus-, tekstiili- ja metsäsektorilla voisivat olla ratkaisevassa asemassa luontokadon etenemisen pysäyttämisessä.⁷

Kaikki lähtee muotoilusta

Kiertotaloudesta puhuttaessa ajatukset kääntyvät usein kierrättämiseen ja jätemääriin, jotka sijoittuvat yritysten arvoketjun loppupäähän. Nämä eivät ole täysin vääriä näkökulmia, mutta ratkaisut kiertotalouden edistämiseksi tapahtuvat erityisesti arvoketjun alkupäässä: miten suunnittelemme tuotteita, jotka kestävät ja ovat kierrätettäviä? Miten minimoimme neitseellisten raaka-aineiden tarpeen ja kasvatamme samalla materiaalien kierrätysastetta?

Päätökset yritysten luonnonvarojen käytöstä tehdään usein osana laajempia prosesseja, esimerkiksi tuotekehitystä tai sisäisiä toimintaperiaatteita määriteltäessä. Kiertotalouden edistäminen on siis yrityksissä ennen kaikkea strateginen kysymys, joka kytkeytyy muotoilun lähtökohtien määrittelyyn.

Muotoilu eli tuotteen, palvelun tai prosessin suunnittelu on avainasemassa yrityksen kiertotalouden valinnoissa. Näitä valintoja tekee yleensä useampi ihminen muun muassa johdon asettamien tavoitteiden ja asiakkaiden palautteen perusteella. Onkin siis tärkeää huomioida valintakriteereissä myös esimerkiksi ympäristönäkökulmat.

Syvemmällä tasolla kiertotalousajattelu haastaa ymmärrystämme taloudesta ja vallitsevasta kulutuskulttuurista. Yritysten on tarpeen pohtia olemassaolonsa tarkoitusta – ja oikeutusta. Mitä tuotteita ja palveluja todella tarvitaan maailmassa, jossa on rajalliset luonnon resurssit? Osakeyhtiölaissa on kirjattu, että yrityksen tulee tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Tätä ajatusta on syytä haastaa, tai vähintäänkin sen rinnalle pitäisi tuoda muita mittareita.

Asenneilmapiiri muuttuu – vastuu siirtyy yrityksille

Kuluttajan odotetaan valitsevan kestävän ja epäkestävän vaihtoehdon välillä, vaikka vastuun pitäisi olla yritystasolla, niin että kuluttajalle olisi tarjolla vain kestäviä vaihtoehtoja. Esimerkiksi EU-lainsäädäntö (muun muassa Kestävyysraportointidirektiivi CSRD, Ekosuunnitteluasetus ESPR, Yritysvastuudirektiivi CSDDD) pyrkii viemään vastuun ympäristövaikutuksista yrityksille. Muutos ottaa aikansa, mutta hyviä merkkejä on jo ilmassa: esimerkiksi Apple on linjannut tavoitteekseen vuodelle 2025 saavuttaa 100 prosentin kierrätysasteen hankkimissaan akuissa käytetyssä koboltissa, harvinaisissa maametalleissa sekä valituissa tina- ja kultaosissa.⁸

Olemme tottuneet alhaisiin hintoihin ja tuotteiden lyhyisiin elinkaariin. Esimerkkejä ovat muun muassa pikamuoti⁹ ja muovituotteet¹⁰, joista maailmanlaajuisesti jopa 40% tuotetaan kertakäyttötarkoitukseen.. Uuden materiaalin hankinta on osoittautunut tuotantoketjuissa halvemmaksi kuin hajanaisten käytettyjen tuotteiden kerääminen takaisin käyttäjiltä, kierrätysmateriaalin epätasalaatuisuuden sietäminen tai edes kierrättämisen mahdollistaminen tuotteiden osalta, joissa on useita eri materiaaleja. Myös muun muassa alhaiset palkat ja huonot työolot on normalisoitu tuotantoprosesseissa.

Asenneilmapiirin muutos on tärkeä askel kiertotalouteen siirtymisessä. Me ihmiset olemme osa luontoa ja sen kiertokulkua – mukaan lukien yrityksemme ja talousjärjestelmämme. Arvostuksemme paitsi luontoa myös sen materiaaleja kohtaan täytyy kasvaa. Palvelut, tuotteet ja yritysten prosessit on saatava osaksi uudistavaa kiertoa, jossa elämme yhdessä luonnon kanssa. Ratkaisut tapahtuvat paikallisella tasolla, vaikka ongelma olisi maailmanlaajuinen.

Miten kiertotalous tuodaan osaksi yrityksen arkea?

Harva on kiertotaloutta vastaan, mutta toimien konkretia saattaa olla monelle yritykselle epäselvää. Mitä pitäisi tehdä, jotta kiertotalous voitaisiin tuoda osaksi yrityksen arkea? Alla muutamia keskeisiä asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Resurssienhallinta	Omassa toiminnassa ei synny jätettä, vaan kaikki materiaalit ovat uudelleenkäytettäviä tai vähintään kierrätettäviä.
Resurssienhallinta	Hankintoja tehdään mahdollisimman vähän ja hankitaan käytettyjä tai vähintään kierrätettyjä tuotteita.
Muotoilu	Pohditaan toiminnan ja käyttäjien ydintarpeita.
Muotoilu	Tarjotun tuotteen tai palvelun elinkaariarvio ja arvoketjun analyysi. Miten paljon päästöjä ja jätettä syntyy koko elinkaaren aikana? Millä valinnoilla nämä eliminoidaan?
Strategia ja kasvu	Voiko toiminta kasvaa jatkuvasti, ja onko se tarpeellista? Onko toiminnan mukana kasvava ympäristökuorma oikeutettua?
Uudet liiketoimintamallit	Jos toiminta perustuu lineaariseen kulutukseen, miten se muutettaisiin kiertäväksi? Voisiko tuotteen myymisestä siirtyä vuokraamiseen?
Markkinatutkimus	Ymmärryksen kartuttaminen paikallisista materiaaleista ja tuotantoketjuista. Yhteistyöverkostojen kartuttaminen.

—

Me Third Rockissa ajattelemme, että kaikkien yritysten pitäisi olla kiertotalousyrityksiä ja ottaa vastuu muutoksen ajamisesta, jotta voimme siirtyä kestämättömästä luonnonvarojen käytöstä kohti taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja. Olemme päässeet työssämme pohtimaan kiertotalouden kysymyksiä yhdessä asiakasyritystemme kanssa, ja tänään olemme mukana viettämässä kiertotalouden merkkipäivää Circular Mondaytä. Kansainvälinen Circular Monday nostaa esiin osaamista ja yrityksiä, jotka edistävät jokapäiväisellä toiminnallaan kiertotaloutta. Tänä vuonna kampanjassa on mukana yli 100 suomalaisyritystä ja -vaikuttajaa eri aloilta, niin kierrätys-, korjaus- ja vuokrauspalveluja kuin kiertotalouden innovaatio- ja konsulttiyrityksiäkin. Lisäksi useat vaikuttajat tukevat kampanjaa pro bonona osoittaakseen tukensa kiertotalouspalveluille. Globaalisti kampanjassa on mukana yli 1300 tahoa.

Third Rock lähti mukaan Circular Monday -kampanjaan, koska haluamme olla laajemmin mukana ratkaisemassa polttavia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Luonnonvarojen ylikulutus on tämän aikakauden ympäristökriisien juurisyy, ja ratkaisu luonnonvarojen käytön vähentämiseen löytyy kiertotaloudesta”, sanoo Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius

Saskia Tykkyläinen