Monet suomalaiset yritykset ovat jo alkaneet valmistautua EU:n uuden kestävyysraportointidirektiivin eli CSRD:n käyttöönottoon. On selvää, että CSRD:n implementointi tulee vaatimaan yrityksiltä paljon resursseja. EFRAG arvioi viime vuonna, että suurelle pörssiyritykselle uusien raportointimenettelyjen käyttöönotosta aiheutuu keskimäärin 320 000 euron kertakustannus. Vaikka tämä taloudellinen arvio koskee suuria pörssiyrityksiä eli jo nykyisen ei-taloudellisten tietojen raportointidirektiivin (NFRD) piiriin kuuluvia yrityksiä, arvio antaa käsityksen vaadittavien resurssien suuruusluokasta.
Ensimmäisellä raportointikerralla työmäärä saattaa tuntua erityisen raskaalta. Uusia resursseja vaaditaan erityisesti prosessien kehittämiseen, henkilöstön koulutukseen, rekrytointeihin ja datainfrastruktuurin järjestämiseen.
Organisaation prosessien ja osastojen uudelleenjärjestäminen ja henkilöstön kehittäminen
EFRAGin kustannusarvio noin 170 000 euroa.
Organisaation vastuullisuustietojen yhteen keräämisestä vuosittaiseen raporttiin on tähän saakka yleensä vastannut erillinen viestintään ja vastuullisuuteen erikoistunut tiimi. Tämän tiimin tukena on tyypillisesti työskennellyt eri osastojen, kuten henkilöstöpuolen, osaajia, jotka ovat vastanneet oman osaamisalueensa datan keräämisestä. CSRD:n myötä vastuullisuustiedot siirtyvät raportoitaviksi osana vuosikertomusta, hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöskertomuksen yhteydessä. Tämä julkaisumuodon muutos sekä kestävyystietojen taloudellisten vaikutusten arviointi ja hallinta korostavat organisaation talousosaston, johdon ja hallituksen roolia vastuullisuusasioiden johtamisessa sekä raportoinnissa.
Jos yrityksessä ei ole vielä ollut kestävyystietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavaa henkilöä, on todennäköistä, että raportointia varten tarvitaan uusia rekrytointeja. Vastuullisuudesta vastaavat asiantuntijat tarvitsevat jatkossa tuekseen talousosaajia ja nykyiset talousosaajat vastuullisuusosaajia. Lisäksi uusien prosessien huolellinen järjestäminen vaatii aluksi merkittäviäkin henkilöstöresursseja.
Datainfrastruktuurin järjestäminen ja mahdollisten järjestelmien uusiminen sekä muut ulkoiset kustannukset
EFRAGin kustannusarvio suurille pörssiyrityksille noin 150 000 euroa. Tämän lisäksi käyttöönoton kertakustannusarvio jopa yli 200 000 euroa.
On todennäköistä, että uusi raportoinnin viitekehys tuo vaatimuksia uudenlaisen datan keräämiseen. Kun tämä yhdistetään kiristyneeseen raportoinnin aikatauluun, nousee paine kerätä dataa automaatiolla. On siis syytä tarkastella, miten yrityksen eri järjestelmät tukevat toisiaan ja miten niistä saataisiin luotua yhteensopiva ja turvallinen kokonaisuus. On myös todennäköistä, että yritykset kaipaavat direktiivin haltuunottoon ja yllä listattujen toimenpiteiden toteuttamiseen ulkopuolista näkemystä tai tukea.
Kustannukset tuntuvat isoilta, mutta sijoitettavista resursseista voi saada myös paljon irti:
Strategisten painopistealueiden ja mittaristojen tunnistaminen
Kaikilla yksilöillä ja organisaatioilla on rajallinen määrä resursseja. Tästä syystä on liiketoiminnan kannalta kriittistä tunnistaa ne aiheet, joihin sijoittamalla saadaan aikaan tehokkaimpia muutoksia. CSRD:n mukainen kaksoisolennaisuusanalyysi antaa työkalut organisaation vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen.
Merkityksellisten painopisteaiheiden tunnistamisen jälkeen kestävyysraportointistandardit (ESRS) tarjoavat valmiita mittaristoja organisaation toiminnan mittaamiseen. Valmiit mittaristot varmistavat, että organisaatiossa kyetään keräämään vertailukelpoista dataa vuositasolla, mutta myös sen, että eri organisaatioiden vastuullisuustoimia kyetään vertailemaan keskenään.
CSRD tarjoaa selkeän ohjeistuksen tavoitteiden asettamiseen. Tavoitteiden tulisi olla määrämuotoista ja aikaan sidottuja (lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä). Tämä tukee oman strategian käytäntöön viemistä sekä toteutettujen toimien tehokkuuden mittaamista ja todentamista.
Pitkän aikavälin kannattavan liiketoiminnan varmistaminen
Sen lisäksi, että CSRD:n mukainen kaksoisolennaisuusanalyysi auttaa tunnistamaan resurssien käytön kannalta järkevät painopistealueet, tunnistetaan sieltä liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta kriittiset kestävyysaiheiden aiheuttamat riskit ja mahdollisuudet. Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitystyö tuo parhaimmillaan kestävyysaiheet kiinteäksi osaksi organisaation strategiatyötä sen sijaan, että vastuullisuusaiheita käsiteltäisiin liiketoiminnasta erillään olevana kokonaisuutena.
Vastuullisuuskenttä muuttuu jatkuvasti ja nopeasti. Tämä muutos tuo mukanaan uusia liiketoiminta-, kilpailu-, innovaatio- ja rahoitusmahdollisuuksia. Toisaalta kestävyysaiheet aiheuttavat myös liiketoimintariskejä ja potentiaalisia kustannuksia esimerkiksi toimitusketjun haasteiden kautta. Jotkut aikaisemmin vakiintuneet liiketoimintakäytännöt tai -mallit saattavat vanhentua ja jopa muuttua kannattamattomiksi.
Yhteiskunnalliset vaikuttamismahdollisuudet
OP:n suuryritystutkimuksen mukaan vuonna 2022 yli 70 prosenttia Suomen suuryritysten edustajista ajatteli, että yrityksen tehtävänä on myös yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen. Sen lisäksi, että omien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen on kriittistä liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta, se tarjoaa myös tilaisuuden organisaation merkittävimpien vaikutusmahdollisuuksien tunnistamiseen. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen onnistuu kuitenkin harvoin yksin, joten luonteva seuraava askel on löytää yhteistyökumppanit, joiden kanssa esimerkiksi yhteiskuntamme kiertotaloussiirtymää voidaan edistää.
Vertailukelpoisten kestävyystietojen tarjoaminen
Tämä on jo pitkään vastuullisuustyötä tehneiden organisaatioiden mahdollisuus todentaa oma kilpailukykynsä, sillä nyt laajempi joukko yrityksiä raportoi saman viitekehyksen mukaan. Vertailukelpoisten mittaristojen käyttäminen ja laadukkaan CSRD-raportoinnin vaatimien sitoumusten tekeminen helpottavat edistyksellisen vastuullisuustyön todentamista. Oman työn todentaminen taas helpottaa esimerkiksi edullisen rahoituksen saamista ja hakemista.
Todentaminen luo lisäksi uskottavuuspohjan viestinnälle, jonka kautta saadaan kasvatettua omaa vastuullisuusbrändimielikuvaa ja luotua kilpailuetua.
CSRD:n tarkoituksena on myös tuoda kestävyystietojen raportointia lähemmäs taloudellisten tietojen raportointia
Prosessissa on tunnistettavissa hyvin paljon toimintoja, jotka ovat jo vakiintuneet jollain toisella liiketoiminnan osa-alueella, kuten esimerkiksi strategiatyön yhteydessä toteutettavat riski- ja mahdollisuusarviot. Jotta kestävyysraportointi ei olisi jatkossa suhteettoman raskas prosessi, tulee vastuullisuuden johtaminen, kestävyystietojen hallinta, sidosryhmien osallistaminen ja olennaisuusanalyysin päivitys saada mahdollisimman tehokkaasti osaksi organisaation jo olemassa olevia prosesseja.
Emilia Koskiniemi